Jalokalat kuulevat kutusoran kutsun

Matalassa rantavedessä ja kevyessä virtauksessa taimenten ja harjusten on ilo lisääntyä. Vuokselle on rakennettu yhteensä neljä vastustamatonta kutupaikkaa, joista suurin valmistui pari viikkoa sitten Imatralla. Kutukivet ja poikasten piilopaikat paikkaavat jokivarren revittyä rantaviivaa.

Kotimaa
Vastasyntynyt taimen kaivautuu esiin sorasta.
Markus Penttinen

Taimen uiskentelee kaikessa rauhassa pitkin Vuoksea. Virta tuntuu hiukan liian nopealta lisääntymispuuhiin, mutta muuten päivä on leppoisa.

Vuoksen pohjaprofiililtaan lähes kanjonimaisessa keskustassa vesi virtaa pelottavalla vauhdilla. Tuossa pyörityksessä ei ole mädille paikkaa. Täplikäs eväkäs kallistaa itseään ja ohjaa kohti rantaa.

Taimen on syntynyt Vuoksessa, mikä ei suinkaan ole itsestäänselvyys. Jokeen on istutettu paljon juuri järvitaimenta ja jonkin verran kirjolohta. Luonnossa syntyneet poikaset ovat arvokaloja.

Lähellä rantaviivaa, pari metriä maasta, lohikalaa odottaa mukava paikka. Vettä on vain 30 senttimetriä ja virtakin on sopivan rauhallinen. Taimen hidastaa ja törmää lajitoveriinsa.

Pohja on peitetty vastustamattomalla kutusoralla. Kivet ovat kananmunan kokoisia. Ne muodostavat loistavan piilopaikan tuoreelle mädille. Kevyt virtaus pitää mädin puhtaana, muttei huuhdo sitä pois.

Alueelta löytyy kuin ihmeen kaupalla myös päänkokoisia kiviä pienten poikasten piilopaikoiksi. Taimen on löytänyt Vuoksen suurimman kutupaikan. On onnenpäivä.

Virtausnopeus on haaste

Vuoksen virtaama vaihtelee voimalaitosten lyhytaikaissääntelyn vuoksi, mikä on haaste lisääntymisvalmiille lohikaloille. Käytännössä Vuoksen virtausnopeuden ja vedenkorkeuden muutokset jarruttavat lohikalakannan luontaista kasvua.

Voimakas virta pyyhkii mädin pois pohjasta ja heittelee lohikalanpoikaset pois luontaisista piiloistaan. Seisova vesi taas kerää humusta ja tukehduttaa mädin.

– Kutupaikoilla saamme parannettua poikasten selviämismahdollisuuksia. Luonnossa syntyneet poikaset ovat hyvin arvokkaita. On selvä asia, että taimenet kyllä lisääntyvät Vuoksessa. Näyttää, että luonnossa syntyneet poikaset hakeutuvat nopeasti näille rakennetuille kutupaikoille, kertoo hydrobiologi Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Vuoksen suurin lohikalojen kutupaikka valmistui pari viikkoa sitten. Nopeasti syvenevää rantaa on mataloitettu ja lähelle maarajaa on kaivettu syvä uoma.

Kun virta on sopiva ja pohjasta löytyy taimenille mieluista kutusoraa,voi paikalle odottaa luonnossa lisääntyviä taimenia.

Tavoitteena on ennallistaa Vuoksen luontoa. Työtä on mahdotonta saada lopullisesti valmiiksi, mutta nyt saamme sentään taimenille ja harjuksille sopivia lisääntymispaikkoja.

Tomi Menna

Vuoksenvarren voimalaitosrakentaminen ja rantaviivan perkaukset ovat muuttaneet joen luontoa peruuttamattomasti. Projektipäällikkö Tomi Menna Imatralta kertoo, että Vuoksen kalakantaa tuetaan pieni askel kerrallaan.

– Käännämme virran lähelle rantaviivaa ja yritämme tarjota lohikaloille soveltuvia kutupaikkoja. Tavoitteena on ennallistaa Vuoksen luontoa. Työtä on mahdotonta saada lopullisesti valmiiksi, mutta nyt saamme sentään taimenille ja harjuksille sopivia lisääntymispaikkoja.

Tavoitteena on kerätä tietoa rakennetuista lisääntymispaikoista ja samalla parantaa Vuoksen taimenkantaa.