Sastamalan kaupunginjohtaja: Talousongelmat eivät johdu kuntaliitoksista

Viisi vuotta sitten Vammala, Äetsä ja Mouhijärvi yhdistyivät Sastamalaksi. Tuolloin kaupungin talous oli vielä selvästi ylijäämäinen.

talous
Sastamalan kaupunginjohtaja Markku Malmberg työpöytänsä ääressä
Matti Vikman / Yle

Sastamalan taustalla on pitkä historia kuntaliitoksia. Vuonna 2009 Sastamala syntyi kolmen kunnan, Vammalan, Äetsän ja Mouhijärven liitoksella. Tätä ennen Vammalaan oli liitetty Suodenniemi vuonna 2007 ja Tyrvää ja Karkku vuonna 1973. Äetsä puolestaan oli muodostunut Kiikasta ja Keikyästä vuonna 1981. Tuoreimpana osana Sastamalaan liittyi Kiikoinen vuoden 2013 alusta.

Vielä viisi vuotta sitten Sastamalan talous oli selvästi ylijäämäinen. Sitten suunta muuttui ja viimeiset neljä vuotta rahoitusvajetta on ollut 5 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunginjohtaja ei kuitenkaan yhdistä kuntaliitoksia ja talousvaikeuksia toisiinsa.

– Kyllä kuntaliitokset ovat Sastamalassa olleet järkeviä ja ne ovat mielestäni tehty ihan oikea-aikaisesti. Nykypäivänä kun liitoksia tehdään, pitäisi kuitenkin tuottavuutta pystyä samaan aikaan parantamaan kunnissa eli kaikki ne panostukset pitäisi miettiä uuden kunnan kautta eikä välttämättä vanhojen rakenteiden kautta, kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg toteaa.

Koolla on merkitystä

Suurimpana syynä tilanteeseen Jarkko Malmberg pitää talouden yleistä heikkoa kehitystä. Samat ongelmat vaivaavat hänen mukaansa kuntia ympäri Suomea.

Kaupunginjohtajan laskelmien mukaan Sastamalan nettomenot ovat nousseet vuodesta 2009 keskimäärin 6,7 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulot ja valtionosuudet ovat samaan aikaan supistuneet, minkä vuoksi miljoonien ylijäämä on muuttunut 2 miljoonan euron alijäämäksi.

– Kuntien talous olisi varmasti heikentynyt siinäkin tilanteessa, että ne olisivat jatkaneet itsenäisinä. Sitä ei tarkkaan tiedetä, mikä on liitoksen vaikutus, mutta taustalla on talouden yleisen tilanteen heikkeneminen.

Selkeää etuakin yhdistymisestä on nähtävissä.

– Suuren kunnan etuna on elinvoiman vahvistaminen, pystytään tekemään mahdollisesti sellaisia panostuksia, joita ei pienemmällä kuntarakenteella pystyttäisi tekemään, Jarkko Malmberg arvioi.