Koulut pallottelevat ajatuksia ruotsinopetuksen järjestämisestä

Alakoululaiset aloittavat vuodesta 2016 lähtien ruotsin kielen opettelun jo kuudennella luokalla. Edessä saattaa olla kielikylpyjä ja luokanopettajien koulutusta. Imatran kasvatus- ja opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovio uskoo, että edessä on vielä paljon työtä.

Kotimaa
Kaksi alakoululaista poikaa on kumpartunut pulpettinsa ylle kirjoitustehtävään.
Tuukka Myllymäki / Yle

Kunnat valmistautuvat parhaillaan tuntijakouudistukseen. Kielten osalta yksi suurista mullistuksista on ruotsin kielen opetuksen alkaminen jo alakoulun kuudennella luokalla. Jatkossa kuudennen luokan oppilaat istuvat kaksi oppituntia viikossa ruotsin kielen tunneilla.

Ruotsinopetuksen järjestäminen on vielä monelle koululle epäselvää. Imatran kasvatus- ja opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovio on vuorotteluvapaalla Tainionkosken rehtorin paikalta.

– Olemme Imatralla keskustelleet muun muassa siitä, opettaako ruotsia aineenopettaja vai luokanopettaja. Jos päädymme siihen, että ruotsi tulee luokanopettajien harteille, niin heillä on oltava mahdollisuus pätevöityä.

Imatralla tuntijakouudistuksen vaikutuksia pohditaan opetussunnitelmatyöryhmässä, jossa on oma kieliin erikoistunut ryhmänsä. Tällä hetkellä ryhmä keskustelee muun muassa A1-kielen, eli käytännössä englannin tarjonnasta. Yksi vaihtoehto olisi aikaistaa opetusta kolmannesta luokasta.

Kaikki suunniteltava materiaaleista lähtien

Ruotsin kielen osalta edessä on vielä opetusjärjestelyjen, oppimateriaalin ja sisältöjen tarkastelua.

– Tuntijakouudistuksessa on kyse myös toiminnallisen oppimisen ja uusien oppimistapojen esiinmarssista. Jatkossa luokka saattaa mennä esimerkiksi ulos luokkahuoneen sijaan.

Venäjän kielen opiskelulle ei ole jatkossa esteitä, vaikka ruotsi vie väistämättä aikaa muilta kieliltä.

– Me teimme Imatralla kielikyselyn lasten vanhemmille. Jos he valitsisivat 4. tai 5. luokalla B-kielen, niin se olisi selvästi venäjä. Tarvetta venäjänopetukseen on jatkossakin, Rovio kertoo.

Uudistuksen raamit ovat tiukat

Minna Rovio löytää tuntijakouudistuksen kokonaiskuvasta suuria haasteita. Raamit ovat tuntuneet turhan tiukilta, vaikka uudistuksen perusajatus onkin hyvä.

– Uuden opetussuunnitelman ensimmäisissä luvuissa määritellään hienosti toimivuutta, toiminnallisuutta ja yrittelijäisyyttä. Se ohjaa muutosta ja on uudenmukainen. Sisältöihin menevä osuus on kuitenkin aika tiukka ja laaja. Olisin toivonut sinne avoimuutta ja väljyyttä, Rovio toteaa.

Uusi tuntijako otetaan kouluissa käyttöön elokuussa 2016. Siihen mennessä kuvioiden on oltava selvillä.

Rovio uskoo, että opetuksen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä ratkotaan ainakin kevääseen 2016 saakka.

– Antaisin opettajille mahdollisuuksia koittaa erilaisia toimintamalleja. Toivon, että opetuksen järjestyminen lähtisi oppilaista ja luokista. Toivon, että opetus näyttää 2016 erilaiselta kuin nykyään. Uskon, että toiminnallisuutta tulee lisää, ja lapset sekä nuoret pääsevät jatkossa esimerkiksi ulos luokkahuoneista.

Toiminnallista opetusta kokeillaan muun muassa Tainionkosken koulussa jo ensi syksynä.