1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Väsyneen puoluepomon vahinko aikaisti muurin murtumista

Berliinin muurin murtuminen oli väistämätöntä. Maailma kuitenkin yllättyi siitä, millä tavalla se tapahtui. Muuri oli kylmän sodan kauhistuttavin rakennelma, sanoo emeritusprofessori Seppo Hentilä.

Ulkomaat
Muurien murtuessa itä-saksalaiset vyöryvät Länsi-Saksan puolelle.
Muurien murtuessa itä-saksalaiset vyöryvät Länsi-Saksan puolelle 9. marraskuuta 1989.EPA

Berliinin muurin murtumiseen johti suuri maailmanpoliittinen murros: Neuvostoliitto natisi liitoksissaan ja kylmä sota oli päättymässä.

Kommunistinen talousjärjestelmä oli kokenut haaksirikon ja itäblokki hävinnyt kylmän sodan. Itä-Saksassa oli syksyn mittaan laajoja protesteja, joissa vaadittiin muun muassa matkustusvapautta länteen.

Silti muurin murtuminen juuri sinä päivänä oli yllätys tutkijoille ja tilannetta tarkkailleille suurlähetystöille.

– Useimmat asiantuntijat kuvittelivat, että murtuminen tapahtuisi asteittain ja hallitummin.

Useimmat asiantuntijat kuvittelivat, että murtuminen tapahtuisi asteittain ja hallitummin.

Professori Seppo Hentilä

Varmasti oli tarkoituskin, että Itä-Saksan johto luopuu tiukoista matkustusrajoituksista pikkuhiljaa, toteaa Saksan tuntija emeritusprofessori Seppo Hentilä.

Osaltaan prosessi lähti liikkeelle edellisenä kesänä, kun Unkari alkoi päästää itäsaksalaisia Itävaltaan. Sieltä itäsaksalaiset ajoivat sankoin joukoin Trabanteillaan Saksan liittotasavaltaan.

Miksi juuri 9.11.1989?

Tilanne lähti laukeamaan torstaina 9. marraskuuta illalla kommunistisen puolueen televisioidussa tiedotustilaisuudessa.

Tiedotusvastaava Günther Schabowski vastasi huolimattomasti toimittajan esittämään kysymykseen: "Milloin matkustusvapaus astuu voimaan?" Väsyneeltä vaikuttanut puolueviskaali sanoi enemmän kuin hänen piti sanoa.

– Hän ei televisiokameroiden edessä löytänyt paperia, jolle suunnitelma oli tarkemmin kirjoitettuna. Hän sanoi epähuomiossa, että se astuu voimaan välittömästi, jolloin televisiota katsoneet ihmiset hätkähtivät, muistelee professori Hentilä.

Itäberliiniläiset lähtivät muurille eivätkä epätietoiset vartijat ryhtyneet vastustamaan ihmismassaa, vaan päästivät joukon eteenpäin.

Hän ei televisiokameroiden edessä löytänyt paperia, jolle suunnitelma oli tarkemmin kirjoitettuna.

Professori Seppo Hentilä

– Enemmän kuin muuri se oli symboli, kylmän sodan kauhistuttavin rakennelma. Muuri symbolina oli voimakas jakaessaan ihmiset ja kansakunnan henkisesti kahtia. Sen poistuminen oli järisyttävä kokemus.

Vajaan vuoden päästä muurin murtumisesta Saksa oli yhdistynyt.

Euforia vaihtui nopeasti marmatukseen

Professori Seppo Hentilä sanoo, ettei muutoksen ja yhdistymisen hurmos sittenkään kantanut kovin pitkään saksalaisten mielissä.

– Monet nimekkäät saksalaiset ajattelijat ovat ihmetelleet, ettei mikään niin suurella innolla aikaansaatu vallankumous ole lopahtanut yhtä nopeasti.

– Kriittiset sielut sanovat, että vallankumousinto lopahti siihen, kun itäsaksalaiset olivat saaneet kovan valuutan ja kyenneet ostamaan länsiautoja. Euforia ei kestänyt kauan, vaan alkoi marmatus puolin ja toisin.

DDR:ää palvellut kaksimiljoonainen virkamieseliitti oli tyytymätön, koska se ei soveltunut julkisiin tehtäviin yhdistyneessä Saksassa. Virkakiellot aiheuttivat katkeruutta. Monet entiset työläiset syrjäytyivät, koska eivät sopeutuneet läntiseen menoon. Itä-Saksassa valtavat massat joutuivat työttömäksi.

Länsipuoli rahoitti idän kunnostusta, mikä alkoi melko pian herättää tyytymättömyyttä. Saksan itäosien parantamiseen on käytetty satoja miljardeja euroja ja solidaarisuusveron maksamisen on tarkoitus jatkua vielä vuosia. Keskituloiselle vero on 40–50 euroa kuukaudessa.

Euforia ei kestänyt kauan vaan alkoi marmatus puolin ja toisin.

Professori Seppo Hentilä

Hentilä sanoo itse arvioineensa 1990-luvun alussa, että Saksojen yhdistyminen sujuisi paljon tapahtunutta kivuttomammin. Sopeutuminen oli monin tavoin hankalampaa kuin asiantuntijat olettivat.

– Kuvittelin, ettei veisi kovinkaan kauan, kun pystyisi DDR:n konkurssipesän hoitamaan.

Hentilä huomauttaa, että kahtiajaon kokemus katoaa Saksassa lopullisesti vasta luonnollisen poistuman kautta.

Olisiko maailma voinut hyödyntää muurin murtumisen hurmoksen paremmin?

– Näytti siltä, että maailma saattaisi sitä hyödyntää.

Hentilä toteaa, että muurin murtuessa demokratiat kokivat valtavan voiton. Koko Neuvostoliiton valtapiiri sai mahdollisuuden kansanvaltaan. Osittain se hyödynnettiin, mutta projekti on jäänyt pahasti kesken.

– Aika monessa maassa ei ole osattu vaalia demokratiaa. Se demokratia, jonka puolesta taisteltiin, ei jaksakaan kiinnostaa.

Vapautta ei jaksettukaan vaalia. Hentula viittaa Venäjään, Valko-Venäjään ja esimerkiksi Unkarin viimeaikaisiin tapahtumiin.

– Totalitarismi on hiipinyt pikku hiljaa takaisin. Monessa suhteessa olot muistuttavat niitä oloja, jotka vallitsivat kylmän sodan aikana itäblokissa. Venäjän kehitys on ikävä esimerkki siitä.

Entisen DDR:n kohtalo oli kuitenkin parempi.

– Itä-Saksahan poikkeaa koko joukosta, sille kävi paremmin kuin millekään muulle itäblokin maalle. Länsi-Saksa nielaisi sen nahkoineen karvoineen.

Lue seuraavaksi