Neuvostopanssarit testasivat uutiskoneen Kekkoslovakiassa

Uutistoimisto AFP 21. elokuuta 1968 kello 01.52: "Soviet troops have entered Czechoslovakia". Neuvostopanssarit olivat vyöryneet Prahaan.

Kotimaa
Tsekkoslovakina miehitys 1968.
Lieko Zachovalovan puhelinraportti ja kuvakooste Prahan miehityksestä 1968.

Keskellä yötä tulleesta printistä käynnistyi Ylen nuoressa uutistoimituksessa ennenkokematon myllerrys. Nuori kesätoimittaja Sinikka Arteva seisoi muutamaa tuntia myöhemmin ulkomaantoimittaja Juhani Lompolon oven takana ja huusi:

– Jussi, Jussi, tiedän missä olet. Tsekkoslovakia on miehitetty, tule ulos sieltä!

Aamuyön tunteina Pasilaan alkoi kokoontua sekä ulkomaan että kotimaan toimituksen väkeä. Arteva saapui paikalle viiden aikaan.

– Toimituksessa oli täysi kaaos. Kaikki printit oli vedetty lattialle. Koko toimitus oli tiimityössä.

Puhelinraportteja tilattiin eri puolilta maailmaa, toimittajia lähetettiin hakemaan poliittisen johdon ja kadun miesten kommentteja. Ensimmäinen uutislähetys nähtiin televisiossa kello 11.00.

Tasapainoilua karhun ja uskottavuuden välissä

Yleisradion uutiskone joutui Tsekkoslovakian miehityksen yhteydessä todelliseen testiin. Tuore uutispäällikkö Ralf Friberg oli rakentanut uutistoimitusta vasta vähän aikaa, ja muun muassa kirjeenvaihtajaverkosto oli muutaman vuoden ikäinen.

Neuvostoliiton tunkeutuminen sosialistiseen veljesmaahan oli myös Kekkosen ja YYA-ajan Suomessa äärimmäisen dramaattinen ja herkkä tapahtuma. Miten uutisoida törkeästä suveriniteetin loukkauksesta suututtamatta naapurin äreää karhua?

Tapahtuma herätti myös pelkoa. Tuleva maan luotetuin mies, uutistoimittaja Arvi Lind, listaa Tsekkoslovakian miehityksen pitkän uransa kovimmaksi paikaksi.

– Kyllä minä pelkäsin, että huhu itärajalta tulee todeksi. Telaketjut kitisevät ja Neuvostoliitto valloittaa Suomen.

Liekon tähtihetki

Tasapainoiluyrityksistä huolimatta miehitysvastaisuus nousi uutisissa voimakkaasti esiin. Erityisen dramaattisesti tämä kuului Lieko Zachovalovan Prahasta antamista suorista puhelinraporteista. Zachovalova suorastaan huusi raporttinsa uutisiin läpi katkeilevan puhelinyhteyden.

Suomessa tämän vakaumuksellisen kommunistin miehitysvastaisten raporttien pelättiin vaikeuttavan Neuvosto-suhteita. Hän itse olisi mieluusti lähettänyt Neuvostoliitolle suotuisia raportteja, mutta kirjoitti äidilleen: "Minkä minä sille mahdan, kun itse munasivat."

Vastapainoa Zachovalovan raporteille haettiin kirjeenvaihtajilta. Neuvostoliitosta oli kuitenkin ylipäänsä vaikea saada muuta kuin virallista, propagandistista "tietoa". Erityisen vaikeaa se oli Tsekkoslovakian kriisin aikana. Useaan päivään tapahtuneesta ei kerrottu mitään, mistä Yleisradion pääjohtaja Eino S. Repo ripittikin mahdottoman tehtävän edessä ollutta kirjeenvaihtaja Aarre Nojosta.

Alkusoittoa 70-luvulle

Jälkeenpäin pääjohtaja Repo arvioi Tsekkoslovakia-uutisoinnin olleen yksipuolista, siis miehitysvastaista. Toisaalta, toisenlainen raportointi olisi saattanut syödä uutispäällikkö Fribergin uutisoinille asettamaa tärkeintä tavoitetta, luotettavuutta. Moskovan-raporttien lisääminen olisi nakertanut katsojien uskoa televisiouutisiin.

Neuvosto-uutisoinnissa tasapainoilu tasapuolisuuden kanssa ei suinkaan loppunut Tsekkoslovakian miehitykseen, päinvastoin. Paineet Neuvostoliitolle mieleiseen uutisointiin kasvoivat entisestään siirryttäessä 1970-luvulle.

Lieko Zachovalova esiintyy perjantaina Radio- ja televisiohistoriaseuran Ylen journalismi ja Neuvostoliitto -seminaarissa.

Lähteet: Ville Pernaa: Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009