1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Myyräkanta voi nousta huippuunsa ensi vuonna

Myyräkanta on tällä hetkellä kohtalainen keskisessä Suomessa, myös Pohjanmaalla. Metlan tutkija arvioi, että kannat saavuttavat huippunsa ensi vuonna etenkin Lapissa, mutta keskisen Suomen kanta riippuu tulevasta talvesta.

luonto
Myyrä
Myyräkuume tarttuu, kun ihminen hengittää pölyä, missä myyrät tai hiiret ovat kulkeneet ja virtsanneet. Ihmisestä ihmiseen tauti ei tartu.Mika Moksu / Yle

Myyriä on tällä hetkellä kohtalaisen runsaasti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Yleisimmin voi tavata metsämyyrää ja idänkenttämyyrää, joka on peltomyyrän sukulainen. Kannan arvoidaan olevan tällä hetkellä nousussa.

– Myyräkannan huippuvuosi voi olla ensi vuonna, 2015 syksyllä. Toinen mahdollisuus on, että kanta romahtaa nyt talven aikana. Joko tai, sanoo tutkija Otso Huitu Metsäntutkimuslaitokselta.

Kannan nousu mahdollistuu sillä, että myyrät pääsevät lisääntymään "petovapaassa" ympäristössä. Kanta voi puolestaan romahtaa, kun ravinto loppuu ja olosuhteet heikkenevät. Myyrät voivat kuolla talven aikana nälkään ja tauteihin, tai joutua viimeistään keväällä petojen suihin.

– Talven sääolotkin toki vaikuttavat. Perinteisesti on ajateltu, että runsasluminen talvi olisi edullinen myyrille, sillä hanki suojaa sekä kylmää että petoja vastaan. Vastaavasti alkutalven ja lopputalven suojat haittaavat. Mutta viimeisimmissä tutkimuksissa kesäajan sääolot vaikuttavat enemmänkin kuin on ajateltu, kertoo Huitu.

Perinteinen sykli on kateissa

Myyräkannan tiedetään noudattavan tiettyä 3-vuotista sykliä. Nyt sykli on kuitenkin kateissa ja kanta vaihdellut viime vuosina aaltoilevammin.

– Tutkimusten mukaan eri tekijät saavat aikaan syklien muuttumisen. Todennäköisin selitys on petoeläinten saalistus yhdessä ravinnon loppumisen kanssa, toteaa tutkija Otso Huitu.

Myyräkannasta riippuvaiset petoeläimet hyötyvät luonnollisesti hyvästä kannasta. Esimerkiksi petolintuja esiintyy tavallista enemmän. Myyräkannalla on kuitenkin myös negatiiviset vaikutukset. Peltomyyrä jyrsii nuoria taimikoita ja aiheuttaa harmia metsänomistajille.

Myös myyräkuume voi lisääntyä

Myyräkannan kasvu vaikuttaa myös myyräkuumeen esiintymiseen. Tutkijan mukaan tautitilanne on tällä hetkellä normaali, mutta voi nyt lisääntyä.

– Yleensä myyräkuume-epidemia tulee vasta marras-joulukuussa, kun metsämyyrät hakeutuvat sisätiloihin. Voi olettaa, että tautitapauksia tulee keskisessä Suomessa tavallista enemmän nyt, mutta ei Etelä-Pohjanmaalla ainakaan poikkeuksellisen paljon, arvioi Huitu.

Myyräkuume tarttuu metsämyyrän eritteiden kautta. Eritteet saastuttavat pölyävää materiaalia esimerkiksi liitereissä tai varastoissa. Kun ihminen pöllyttää tätä materiaalia, virus voi päästä ihmisen hengitysteihin.

– Kissan välityksellä se ei tartu. Toki jos kissa tuo myyrän ja ihminen käsittelee sitä paljain käsin, on teoreettinen - tosin minimaalinen - mahdollisuus, että se tarttuu, lohduttaa tutkija Otso Huitu.

Lue seuraavaksi