Valoa kansalle jo 185 vuotta – kynttiläbisnes porskuttaa kohti uusia innovaatioita

Havin kynttilätehdas Riihimäellä uskoo entistä ympäristöystävällisempien ja muodinmukaisten tuotteiden vetovoimaan. Kynttiläbisneksen arvo Suomessa on arviolta muutamia kymmeniä miljoonia euroja, mistä Havin osuus on noin kolmannes. Havi satsaa tuotekehitykseen, mutta pitää myös kiinni perinteistä.

Kotimaa
lämpökynttilöiden kuoria liukuhihnaalla tehtaalla
Mikko Järvinen / Yle
kynttilöitä tehdään koneella
Kynttilätehtaan tuotteilla on kysyntää vuoden pimeimpinä kuukausina.

Suomen ensimmäinen teollinen kynttilänvalmistaja Havi perustettiin Karjalan kannaksella päivälleen 185 vuotta sitten, vuonna 1829. Nimikin on peräisin Havin kaupunginosasta Viipurissa.

Talvisodan puhjettua tehdas evakuoitiin Riihimäelle. Nykyisellä tehtaalla kynttilöitä on valmistettu jo 44 vuotta ja vuosittain Riihimäeltä lähtee erilaisia kynttilöitä kolmesta viiteen ja puoleen miljoonaa kiloa. Suomen Kerta -yhtiöön kuuluvalla Havilla menee hyvin, kertoo tehdaspäällikkö Jarmo Hutri.

– Myynti menee odotusten mukaan, töissä on jonkin verran määräaikaisia henkilöitä vakituisen henkilökunnan lisäksi. Ensi vuodelle tietysti toivoisin, että saataisiin tilauksia tehtaalle jo aikaisemmassa vaiheessa, se helpottaisi työllistämistä hiljaisille kevätkausille.

Jopa 80 prosenttia kynttilöistä myydään näin vuoden pimeimpään aikaan, kertoo Hutri.

– Ennen se lähti pyhäinpäivästä ja hautakynttilöistä sekä lyhdyistä. Siitä jatkettiin kynttilöiden sisällä polttamiseen. Nyt sesonki on vähän aikaistunut, jo rapujuhlista lähdetään tekemään tunnelmaa kotiin, pöytäkynttilöillä, kausiväreillä ja myös metallinhohtoväreillä.

Lämpökynttilä on Havin suurin tuoteryhmä niin lukumääräisesti kuin kiloissa mitattuna: tehtaalta lähtee noin sata miljoonaa lämpökynttilää vuodessa.

Vientiä halutaan kasvattaa merkittävästi nykyisestä. Nyt noin 10-15 prosenttia menee vientiin, lähinnä Viroon, Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan.

Tuotekehitystä ympäristöystävällisempään suuntaan

Vaikka kynttilä onkin vanha valonlähde, tehdään Havilla jatkuvasti tuotekehitystä. Keväällä alkoi yhteistyö Lappeenrannan yliopiston kanssa, tavoitteena entistä ympäristöystävällisempi tuote ja kilpailukyvyn parantaminen.

– Kun raaka-aineet muuttuvat ostopaikan vaihtuessa, niin haluamme lyhentää vaihtoon liittyvää tuotekehitysaikaa. Siinä ollaan jonkin verran onnistuttu.

– Steariinikynttilä talipohjaisena sai Joutsenmerkin ja steariinin osuutta kynttilöissä pyritään kasvattamaan koko ajan, kertoo Jarmo Hutri.

Tarkoin säädellyllä alalla myös paloturvallisuus ja hiukkaspäästöt on otettava huomioon.

– Ulkona poltettavissa pystytään käyttämään heikompilaatuisiakin raaka-aineita, Suomessahan on joskus käytetty jopa paistorasvajätettäkin, mutta ei enää nykyään. Hautakynttilöissä pitää raaka-aineen olla puhdasta, sillä purkin on pysyttävä puhtaana. Sisällä poltettavissa kynttilöissä haihtuvat liuotin-, rikki- ja nikkelipitoisuudet ovat rajoitettuja, ja ne ovat aika tärkeitä asioita tänä päivänä.

– Paloturvallisuudesta on paljon säädöksiä, saako hautakynttilän kuori pitää yllä paloa vai ei, on säädöksiä kynttilälämpötiloista ja myös pakkausmerkinnät on tärkeitä.

Synteettinen parafiini tulossa

Öljynjalostamoiden kehittyminen on vähentänyt parafiiniraaka-aineen saatavuutta, minkä vuoksi kynttilämateriaaliksi tekee tuloaan synteettinen parafiini. Sen käyttöönotto laajemmin vaatii kuitenkin vielä tuote- ja laitekehitystä.

– Synteettistä parafiinia saadaan maakaasusta ja sieltä tehtynä tekninen laatu on loistava kynttiläteollisuuteen, mutta sinällään vaihto mineraaliöljypohjaisesta tähän synteettiseen on hankalaa, se ei ihan suoraan sovellu näihin valmistuslaitteisiin.

– Tämä on kemiaa ja laitteiston kehitystä. Kynttilöitä tehdään eri tavoin, täyttämällä, valamalla ja puristamalla, ja siinä joudutaan hakemaan erilaisia säätöjä. Synteettinen parafiini vaatii koneista enemmän tehoa, Jarmo Hutri kertoo.