Kreikka ei pärjääkään omillaan – EU miettii tukipaketin jatkoa

Euroalueen valtiovarainministerit pohtivat Brysselissä, miten Kreikkaa tuetaan, kun EU:n tukiohjelma vuodenvaihteessa päättyy. Uutta rahaa Kreikkaan ei ole tarkoitus lähettää.

Ulkomaat
Kreikkalaiset ahtaajat osoittivat eilen mieltään Ateenassa.
Kreikkalaiset ahtaajat osoittivat eilen mieltään Ateenassa.Simela Pantzartzi / EPA

Euromaiden valtiovarainministerit joutuvat pohtimaan jälleen kerran, miten Kreikka saadaan jaloilleen.

Kreikalla oli vielä alkusyksystä haluja päästä irti tukiohjelmista, joita on sekä EU:lta että Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Talous näytti kasvavan hennosti, EU:n takaamat pitkäaikaiset lainat ja matalat korot takaisivat talouden hitaan mutta vakaan oikenemisen.

Tukiohjelmien päätyttyä kukaan ei olisi enää ollut komentamassa kreikkalaisia. Tämä olisi ollut ilouutinen nykyisille vallanpitäjille, jotka valmistautuvat tuleviin presidentin- ja mahdollisesti parlamenttivaaleihin.

EU:n tukiohjelman oli tarkoitus loppua vuodenvaihteessa, valuuttarahaston vasta myöhemmin – mutta IMF:n ohjelman Kreikka olisi jättänyt etuajassa.

Ensimmäiset keskustelut uudesta ohjelmasta

Markkinat eivät olleet samaa mieltä Kreikan selviytymiskyvystä. Korot lähtivät nousuun. Kreikalla ei ollut varaa ottaa markkinoilta lainaa niin korkealla korolla. Muutamassa viikossa selvisi, että rahoittajat eivät luota Kreikkaan.

Kreikka tarvitsee siis jonkinlaisen jatkon tukipaketilleen. Vielä ei tiedetä, mitä Kreikka tarkalleen toivoo.

– Kävimme ensimmäisen alustavan keskustelun järjestelyistä, jotka tulevat tilalle, kun Kreikan toinen lainaohjelma päättyy vuoden lopussa, euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kertoi myöhään torstaina euroryhmän kokouksen jälkeen.

Uutta rahaa Kreikalle ei ole tarkoitus antaa, vaan pärjätä aiemmin Kreikalle varatulla rahalla.

Säästynyt pankkituki uuteen pakettiin

EU:n joulukuussa päättyvästä lainaohjelmasta on jäänyt käyttämättä 10,9 miljardia euroa. Se oli tarkoitus käyttää pankkien pääomittamiseen, jos stressitestissä pankeista olisi paljastunut vielä isoja ongelmia. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt.

Euroministerit ja Kreikka etsivät tapaa jättää jäljelle jääneet miljardit Kreikan tueksi jollakin tavalla. Kreikka saisi rahan käyttöön noudattamalla ehtoja, joista sen olisi EU:n kanssa sovittava.

Suomi ei halua pumpata lisää rahaa Kreikkaan. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) sanoi torstain kokouksen jälkeen, että Suomen tavoitteet täyttyvät.

– Löydettiin sellaiset mallit jatkotyöstöön, jotka ovat sopusoinnussa Suomen tavoitteiden kanssa. Jos rahaa käytetään, niin sen pitää tulla vanhoista ohjelmista.

Ennen kuin EU voi sopia Kreikan kanssa jatkosta, Kreikan pitäisi saada vielä aikaan lupaamiaan rakenneuudistuksia – esimerkiksi verolakeihin ja eläkkeisiin.

Nykyisillä ohjelmilla EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat pumpanneet Kreikkaan 220 miljardia tukea tai lainaa, joista pisimpien maksuajat venyvät 60 vuoden päähän. EU:n takauksilla lainojen korot pysyvät alhaisina.

EU yrittää saada ratkaisut tuesta tehtyä joulukuussa.