Apua, olen teini ja raskaana – mitä tehdä?

Lain mukaan raskaus täytyy keskeyttää ennen 12. raskausviikkoa. Moni nuori kuitenkin salailee tai yrittää unohtaa raskauden, vaikka päätös pitäisi tehdä melko nopeasti.

Kotimaa
Miila Halonen.
Rovaniemellä viisi teiniraskautta samassa koulussa syksyn aikana yllätti. Väestöliiton seksuaalineuvoja Miila Halonen neuvoo mitä tehdä, jos nuori tulee raskaaksi.

Rovaniemellä paljastui viisi teiniraskautta lyhyen ajan sisällä samassa koulussa ja samalla luokka-asteella. Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Väestöliiton asiantuntijalääkärin Miila Halosen mukaan asia täytyisi selvittää tarkasti.

– Ehdottomasti nuoria pitää kuulla ja selvittää, että onko jotain tehtävissä aikuisten tai asiantuntijoiden puolesta, Halonen painottaa.

Hän uskoo, että nuoret kyllä kertovat ja keskustelevat intiimeistäkin asioista, jos tilanne on luottamuksellinen. Jos teini huomaa tai epäilee olevansa raskaana, hänen kannattaisi heti etsiä aikuinen, jolle kertoa asiasta.

– Toivon, että heti ensimmäisenä nuori uskaltautuisi kertomaan asiasta jollekin luotettavalle ja turvallisen tuntuiselle ihmiselle, mielellään aikuiselle. Se voisi olla joku lähipiiriin kuuluva, opettaja tai koululääkäri. Hänen kanssaan voi miettiä, että mitä nyt tehdään. Mitkä ovat ne vaihtoehdot, että miten tilanteessa voidaan toimia ja kuinka nopeasti täytyy toimia, Halonen neuvoo.

Vaihtoehtoja on kaksi tai kolme

Jos huomaa olevansa raskaana, vaihtoehtoja ei ole kovinkaan monta.

– Raskauden keskeytys, vanhemmaksi tuleminen tai lapsen antaminen adoptoitavaksi synnytyksen jälkeen, luettelee Halonen.

– Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä useammin hän haluaa unohtaa ja olla miettimättä raskautta. Silloin, kun kyse on raskaudesta, niin aika nopeasti pitäisi mennä eteenpäin siinä pohdinnassa ja päätöksenteossa, mitä raskaudelle tehdään, opastaa Halonen.

Jos harkitsee keskeytystä, lain mukaan raskaus täytyy keskeyttää ennen 12. raskausviikkoa.

– Se on aikana melko lyhyt. Usein nuorten kohdalla käy niin, että raskaus selviää kohtuullisen myöhäisessä vaiheessa, eli raskaustestiä ei ole tehty heti ja palveluihin hakeudutaan vielä usein viiveellä. Vauhtia pitäisi kuitenkin pitää, Halonen muistuttaa.

Kun nuori keskustelee vaihtoehdoistaan asiantuntijan kanssa, pohditaan tarkkaan nuoren elämäntilannetta ja toiveita.

– Katsotaan esimerkiksi, millainen tukiverkko nuorella on. Onko raskauden jatkaminen mahdollista, jos nuori itse sitä toivoo. Myös pojan kannalle täytyy antaa arvostusta, vaikka keskeytyksestä päättää loppukädessä tyttö, sanoo Halonen.

Vanhemmille ei välttämättä kerrota

Teiniraskaudet ja -synnytykset ovat vähentyneet lähes koko 2000-luvun.

– Ei ole vain yhtä asiaa, joka vaikuttaa teiniraskauksien määrään. Taustalla painavat sosioekonomiset syyt, perheiden olosuhteet, montako vanhempaa perheessä on ja miten kouluttautuneita he ovat. On paikkakuntakohtaisia eroja myös siinä, miten palvelut on järjestetty ja miten seksuaalikasvatus tavoittaa nuoret, Halonen mainitsee.

Moni raskaaksi tullut teini-ikäinen pelkää vanhempiensa reaktiota. On periaatteessa mahdollista, että nuoren vanhemmille ei kerrota raskaudesta.

– Laki mahdollistaa sen, että nuoren vanhemmille ei kerrota, jos nuori ehdottomasti sen kieltää. Joskus näin toimitaankin. Kuitenkin jos kyseessä on hyvin nuori ihminen ja ammattilaisella herää huoli hänen muusta terveydestään tai turvallisuudestaan, niin siitä ilmoitetaan lastensuojeluviranomaisille. Sitä kautta tieto usein tavoittaa myös vanhemmat.

Asiantuntijoiden tehtävänä on myös huomioida, että millaisessa tilanteessa raskaus on saanut alkunsa.

– Se täytyy puntaroida tarkkaan ja katsoa, ettei mikään kuulosta esimerkiksi lapsen seksuaaliselta hyväksikäytöltä, muistuttaa Halonen.