Hankalaa lasta helpottaa kannustava vanhempi

Jos pikkulapsen hermostunut käytös riipii, harjoittele suhtautumaan silti myönteisesti. Vanhempainohjausta etäyhteyksien kautta on kokeiltu Varsinais-Suomessa.

terveys
Lapsen silhuetti
Yle

Eikö lapsesi tottele eikä vastaa? Onko hän levoton? Takkuaako syöminen? Kuinka onnistuu nukkumaankäyminen? Turussa ja sen lähikunnissa etsittiin neuvolan nelivuotistarkastuksen yhteydessä perheitä, joiden arjessa lapsen käytös aiheuttaa selkeitä hankaluuksia.

Vastanneista seulotut 232 perhettä pääsivät mukaan netin ja puhelimen välityksellä toteutettavaan hoito-ohjelmaan, jolla Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus pyrkii ehkäisemään lasten käytösongelmia.

Näin vanhempainohjaus toimii etänä

Vanhemmat saavat Voimaperheet (siirryt toiseen palveluun)-hankkeen valmentajalta viikottain puhelun, jossa keskustellaan sen viikon harjoituksesta. Käytännön tehtävät on mietitty perheen omien ongelmakohtien pohjalta.

Esimerkiksi, jos lapsen levottomuus häiritsee merkittävästi arjen askareita, vanhempi saa tehtäväkseen suunnitella arkea yhdessä lapsen kanssa.

– Saavutaan päiväkodista kotiin ja pino laskuja pitäisi maksaa. Sen sijaan että vanhempi kieltäisi lastaan häiritsemästä, hänen tuleekin suunnitella lapsen kanssa, kuinka tämä voisi askareissa auttaa tai kuinka lapsi voisi aikansa sillä aikaa viettää, projektipäällikkö Terja Ristkari kuvailee.

Kun lapsi suunnittelee ja tuottaa ideoita, hänelle pitää antaa nimenomaan myönteistä huomiota ja kuunnella. Ristkarin mukaan tämä helposti unohtuu, kun aikuisen pinna kiristyy toistuvista hankaluuksista.

Digitaalisuus Voimaperheissä tarkoittaa sähköisiä oppimateriaaleja, videoharjoituksia ja sitä, että etäohjaajalla on mahdollisuus seurata, onko perhe toivottuja harjoituksia tehnyt. Uusia tehtäviä vanhemmat saavat usean kuukauden ajan.

Apu voi saavuttaa etänä myös syrjäiset perheet

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa uskotaan, että lapsen toiminta muuttuu, jos vanhempi muuttaa omaa toimintaansa.

Jos lapsella on käytösvaikeuksia, anonymiteetti voi helpottaa avun hankkimista.

Terja Ristkari

Projektipäällikkö Terja Ristkarin mukaan valtaosa hankkeeseen osallistuneista perheistä on kokenut oppineensa uusia taitoja, vanhempien stressi on vähentynyt ja lapsen käytösongelmat ovat helpottaneet.

Hoitaminen etänä voi tuntua kliiniseltä ja kylmältä esimerkiksi vanhustenhuollon kohdalla, mutta pienilapsisten vanhempien ohjaamisen kohdalla kasvokkaisen kontaktin puuttuminen voi olla hyödyksikin.

– Jos lapsella on käytösvaikeuksia, tietty anonymiteetti voi helpottaa avun hankkimista. Lisäksi etämenetelmä tekee palvelusta myös maantieteellisesti tasa-arvoisemman. Pitkien välimatkojen Suomessa hakeutuminen keskuskaupungin palveluihin on selvästi työläämpää kuin arjen pulmien ratkominen maalla kotona.

Turun yliopiston vanhempainohjaajat ovat hankkeen alkuvaiheessa pitäneet yhteyttä varsinaissuomalaisiin perheisiin. Ensi vuoden alussa on vuorossa Kittilä: ohjattavat perheet asuvat Tunturi-Lapissa, mutta perheiden etäohjaajat pysyvät yhä Turussa.

– Neuvolat Suomessa ovat perinteisesti seuranneet fyysistä kehitystä. Pituus, paino, ravinto. Nyt haluamme puuttua yhtä varhaisessa vaiheessa arjen pieniin ongelmiin. Jotta vaikeudet hoidetaan nyt eikä kesken koulutaipaleen, joita perheissä on. Ei tartte olla isoja. Lapset tulee palvelujen piiriin liian myöhään, kuten kouluvaiheessa, projektipäällikkö Terja Ristkari sanoo.