Hätää kärsivät luonnon armoilla – 112 ei vastaa, jos tukiasema mykistyy

Keski-Pohjanmaata piinanneet sähkökatkokset paljastivat 112-liikenteen haavoittuvuuden. Kännykkäliikenteen tukiasemat pimenevät nopeasti kun sähkönsaanti lakkaa. Pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan laajat ongelmat hätäpuheluissa ovat kuitenkin varsin harvinaisia, joten suurta huolta asiasta ei tarvitse kantaa.

Kotimaa
Kyltti kertoo käynnissä olevasta mastotyöstä.
Jarkko Riikonen / Yle

Kova lumimyräkkä iski Keski-Pohjanmaalle tiistai-iltana. Etenkin aluksi sade tuli räntänä, joka kerääntyi puihin ja jäätyi nopeasti. Raskaan tykkylumen painamat puut kaatuivat sähkölinjoille ja kaaos oli valmis. Harvaan asutulla Korpelan Voiman verkkoalueella oli pahimmillaan noin 9 000 asiakasta ilman sähköä ja kahtena seuraavana päivänä teleoperaattori Elisan häiriökartta väritti miltei koko maakunnan.

Valtakunnallinen hätätiedote keskeytti radiolähetykset keskiviikkona: puhelinliikenne 112-hätänumeroihin on estynyt tai häiriintynyt. Hätänumeroon kohdistuneet häiriöt jatkuivat pari vuorokautta, samalla kangertelivat tietenkin kaikki muukin kännyköillä soitetut puhelut.

Teleoperaattorien tukiasemilla oleva akusto pitää aseman toiminnassa kolme tuntia, sen jälkeen se vaikenee. Elisan palveluhallintajohtaja Lasse Huttunen kertoo tukiasemien olevan virtasyöppöjä. Jo kolmeen tuntiin tarvitaan isot akut.

– Pidemmän ajan varmistaminen oli kallista, paikoista riippuen joissain tapauksissa se olisi myös teknisesti vaikeaa.

Vastaavia katkoksia ilmenee vuosittain.

– Yleensä tilanteet on saatu korjattua melko nopeasti sähkö- ja teleyhtiöiden yhteistyöllä. Tilanne p aranee tietojeni mukaan jatkuvasti ja häiriöt saadaan korjattua nopeammin, sanoo asiantuntija Johanna Rautio Viestintävirastosta.

Myös Sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen korostaa sitä, kuinka paljon tällä hetkellä tehdään töitä sähköverkon varmistamiseksi. Se onkin paras keino varmistaa puhelinliikenteen toimivuutta.

– Tämä nousee esille aina kerran vuodessa jossain päin Suomea. Se on yksi iso ongelma tässä maassa. Tiedän, että Työ- ja elinkeinoministeriössä tehdään paljon töitä sähkövarmuuden parantamiseksi.

Kansalaisten ei kuitenkaan Koskisen mukaan tarvitse olla huolissaan järjestelmän haavoittuvuudesta. Hän ei innostu korjausaikavelvoitteen säätämisestä operaattoreille lakiin tai tukiasemien akkukapasiteetin kasvattamisesta.

– En tiedä mikä olisi teknisesti järkevää, varmistukset maksavat.

Verkkosuunnittelua ja varavoimaa

Keski-Pohjanmaalla Elisa taisteli katkoksia vastaan muun muassa liikuteltavilla varavoimalähteillä. Varavoimalla pyritään varmistamaan etenkin kriittisten tuliasemien toiminta. Näitä kriittisiä pisteitä ovat esimerkiksi liikenteen solmukohdat eli yksi tukiasema voi jakaa puhelinliikennettä edelleen useille muille tukiasemille. samoin esimerkiksi sairaaloiden ja kuntakeskusten teleliikenne pyritään varmistamaan.

Elisan palveluhallintajohtaja Lasse Huttusen mukaan ongelmiin varaudutaan kuitenkin parhaiten hyvällä verkkosuunnittelulla. Tällöin yksittäinen vika ei aiheuta laajoja ongelmia vaan riskejä voidaan hajauttaa.

112-hätäpuhelut ovat kännykkäliikenteessä erityisasemassa. Vaikka oman operaattorin tukiasema olisi kaatunut, hätäpuhelut voivat käyttää myös muiden teleyhtiöiden tukiasemia, mitä ei normaaleissa puheluissa tapahdu.

Lasse Huttunen kehottaa ongelmatilanteissa hakeutumaan esimerkiksi ulos talosta, jos puhelin on mykkä. Ulkona puhelin voi löytää kauempana olevan tukiaseman, jos lähin asema on mykistynyt.

Puhelinliikenne kulkee 2G ja 3G -verkoissa. Operaattoreiden 4G-verkot ovat puolestaan dataliikenteen käytössä. Eri verkkojen tukiasemat sijaitsevat usein samassa mastossa, mutta ei aina.

Tukiasemat heräävät yleensä 15 minuutin kuluessa sähköjen palautumisesta automaattisesti. Joskus asentajan on avitettava käynnistystä etäyhteyden avulla. Normaali sähkökatkos ei yleensä riko laitteistoa, sen sijaan ukkosten aiheuttamat vahingot pakottavat usein asentajan paikan päälle tukiasemalle.