Pelastusarmeijan sotilas: Olen tehnyt riittävästi makkaramainoksia

Pelastusarmeija on toiminut Suomessa jo 125 vuotta. Järjestö auttaa vuosittain kymmeniä tuhansia kotitalouksia ja pian kaduilla näkyvät taas perinteiset joulupadat, joilla autetaan vähävaraisia ihmisiä. Joulupatakeräykseen osallistuu jopa 7 000 vapaaehtoista.

Jukka Salmi. Kuva: Yle

Huono-osaisia auttavan ja kristillistä sanomaa levittävän järjestön toiminta juhlaviikonloppuna näkyi tänään lauantaina muun muassa Helsingin Kampissa, missä ohikulkijoille jaettiin ilmaista hernekeittoa. Kauppakeskuksessa kuultiin myös hengellistä musiikkia.

Kampissa Pelastusarmeijan orkesteria johti Jukka Salmi, joka on kasvanut perheessä, jossa vanhemmat olivat pelastusarmeijan upseereita. Hän halusi entisestä työstään pois ja tekemään jotain omien sanojensa mukaan hyödyllisempää.

– Tein työuran muualla, tv:ssä ja mainospuolella ja nyt sitten halusin tehdä jotain vähän hyödyllisempää. Voisi sanoa, että mä olen tehnyt riittävästi makkaramainoksia.

Salmi kertoo, että avuntarve on kasvanut ja aineellinen hätä sekä henkinen hätä on Suomessa suuri.

– Jokainen, joka katsoo tv:tä tänä päivänä tai seuraa mediaa tänä päivänä, näkee, että Pelastusarmeijaa tarvitaan. Suomi on valitettavasti jakautunut; se aineellinen hätä on suuri, mutta nimenomaan se henkinen hätä myös. Pelastusarmeijan pitää olla nimenomaan siellä rinnalla kulkijana. Ei meidän rahamme riitä tekemään ihmeitä, mutta niiden ihmisten elämässä, joilla on jo erinomaisen vähän, niin siellä se muutama kymppikin tulee tarpeeseen.

Pelastusarmeija jakoi hernekeittoa Narinkkatorilla lauantaina 8. marraskuuta. Kuva: Yle

Pelastusarmeijan toiminta perustuu keräyksiin, lahjoituksiin ja enimmäkseen vapaaehtoistyöhön. Jukka Salmi kertoo, että katukuvassa pian näkyvät joulupadat täyttyvät vapaaehtoisvoimin, sillä keräykseen osallistuu jopa 7 000 vapaaehtoista. Keräyksen tuotosta noin viisi prosenttia menee kuluihin.

Vaikka yhteiskunta on muuttunut paljon yli sadassa vuodessa ja yhteiskunta tekee paljon, Salmen mukaan kahtiajako näkyy entistä tuntuvammin.

– He, jotka meillä tekevät sosiaalityötä ja jakavat apua, sanovat, että avuntarve on kasvanut aivan räjähdysmäisesti. Itse vastaan joulupatakeräyksestä ja toivon, että ihmiset reagoisivat ja vastaisivat avuntarpeeseen, sillä nyt se on tosi iso, kertoo Salmi.

Monella kotitausta Pelastusarmeijassa

Salmen tapaan myös helsinkiläinen Maija Liljefors kasvoi perheessä, jossa vanhemmat olivat mukana Pelastusarmeijan työssä. Hän kertoo syntyneensä Pelastusarmeijaan ja sai todella konkreettisen avun järjestöltä, kun vanhemmat sairastuivat ja hän kasvoi lastenkodissa.

– Olen kasvanut Pelastusarmeijan lastenkodissa. Ihan pienenä olin siellä kaksivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi. Äiti oli sairas ja isä ja veli kuolivat. Minut annettiin Pelastusarmeijan Pukinmäen lastenkotiin ja siitä alkaen olen toiminut järjestössä, Liljefors kertoo.

Järjestö perustettiin Lontoossa

Pelastusarmeijan juuret ovat metodismissa. Kansainvälisen liikkeen perustivat metodistipappi William Booth ja hänen vaimonsa Catherine Booth Lontoossa vuonna 1865. Tarkoitus oli julistaa evankeliumia ja auttaa Itä-Lontoon kurjalistokortteleiden asukkaita. Booth luonnehti järjestöään "vapaaehtoisten armeijaksi", mutta hänen poikansa vastustuksesta "vapaaehtoisen" tilalle  kirjoitettiin "pelastus" ja näin järjestö sai nimen Pelastusasrmeija. Nykyään toimintaa on reilusti yli sadassa maassa ympäri maailman.

Suomeen Pelastusarmeija tuli vuonna 1899. Sen ensimmäinen johtaja Suomessa oli Constantin Boije. Hänen jälkeensä liikkeen uranuurtajana pidetään Hedvig von Haartmania, jonka aikana järjestö kasvoi voimakkaasti. Hän aloitti myös Sotahuuto-lehden julkaisemisen.

Pelastusarmeija ei ole järjestäytynyt kirkkokunnaksi, ja useimmat sen jäsenistä kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Oppinsa se perustaa Raamattuun, ja järjestö tunnustaa klassiset uskontunnustukset.

Toimintansa Pelastusarmeija rahoittaa lahjoituksilla, keräysvaroilla ja kirpputorien tuotoilla. Pelastusarmeijalla on asuntoloita asunnottomille, päiväkoteja, lasten lomakoteja sekä asuntoloita.