Kallis leskeneläke perustuu 60-luvun perhemalliin

Leskeneläke on Suomessa kallis järjestelmä ja nostaa palkansaajien työeläkemaksua parilla prosenttiyksiköllä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa meillä leskeneläkettä saavista suurin osa on iäkkäitä naisia. Leskeneläkettä eivät saa avoliitossa olleet, eronneet ja yksinhuoltajat.

Kotimaa
Aino sisätossut.
Yle

Leskeneläke puhuttaa jälleen. Leskeneläkkeen saajista on Eläketurvakeskuksen mukaan valtaosa iäkkäitä, yli 65-vuotiaita naisia. Vain neljä prosenttia leskeneläkkeistä menee lapsiperheille.

Tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta sanoo, että leskeneläkkeen pitäisi tukea nykyistä enemmän lapsiperheitä ja nuorena leskeytyneitä pienituloisia.

– 60-luvulla luotu leskeneläkejärjestelmä perustuu 60-luvun perhemalliin eikä kerro nykyperheiden tilanteista. Kun katsoo avioliittotilastoja, 60-luvulla 90 prosenttia avioliitoista oli pysyviä ja nythän noin 50 prosenttia avioliitoista päättyy eroon, perustelee leskeneläkkeitä tutkinut Lilja.

Suomessa leskeneläkettä saavat vain avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olleet. Muissa Pohjoismaissa leskeneläke uusittiin jo neljännesvuosisata sitten koskemaan myös avoliittoja, joissakin Euroopan maissa sitä saavat myös eronneet.

Meillä leskeneläke-etuudet ovat elinikäisiä, kun muissa Pohjoismaissa leskeneläke päättyy 65-vuotiaana tai se maksetaan kertakorvauksena kuten Tanskassa. Lilja vertaa Suomessa leskeneläkkeen perustana olevaa perhemallia lähinnä Etelä-Eurooppaan.

– Meillä on tämmöinen eteläeurooppalainen malli, jossa ajatellaan, että perheessä on yksi huoltaja. Siis aivan päinvastoin kuin muussa pohjoismaisessa sosiaaliturva-ajattelussa. Meillä ajatellaan eteläeurooppalaisittain, että naiset olisivat pääsääntöisesti kotona ja mies töissä, ja sen takia täytyy turvata naisten eläke miehen eläkkeen kautta, sanoo tutkimusjohtaja Reija Lilja.

Lilja myös huomauttaa, että nykyisin lastenhoito kotona kartuttaa eläkettä.

Jokainen maksaa palkastaan perhe-eläkettä

Keskimäärin laskeneläkettä maksetaan 500 euroa kuukaudessa 17 vuoden ajalta. Leski saa järjestelmästä noin 100 000 euron hyödyn. Neljännes leskeneläkkeen saajista nostaa sitä jopa 30 vuotta. Uusi avioliitto ei myöskään lakkauta leskeneläkettä, silloin leski saa leskeneläkettä ja mahdollista tukea myös uudelta puolisoltaan. Liljan mukaan elinikäisyys tekee leskeneläkejärjestelmästä kalliin.

Toisin kuin työeläkkeitä, leskeneläkkeitä ei rahastoida. Ne eivät siten ole puolison palkastaan aikoinaan maksamia maksuja, vaan kaikki työssäolevat maksavat osaltaan niitä ansaitsemistaan palkoista. Kun työeläkemaksu on 23 prosenttia, maksu on kaksi prosenttiyksikköä suurempi juuri perhe- ja leskeneläkkeiden vuoksi.

Leskeneläkkeitä kartuttavat siten myös kaikki perheettömät, avoliitossa olleet ja eronneet. Jopa eronneet yksinhuoltajatkin tukevat palkoistaan avioliitoista leskeytyneiden leskeneläkkeitä, vaikka eivät itse koskaan saa leskeneläkettä.

Liljan mukaan leskeneläkejärjestelmä on kallis. Työeläkkeistä maksettavien perhe-eläkkeiden summa on kaikkiaan 1,7 miljardia euroa. Se on seitsemän prosenttia eläkekuluista. Se on myös lähes yhtä suuri määrä kuin työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset, joista on pidetty paljon meteliä ja joita yhteiskunnassa haluttaisiin vähentää.

– Jokainen maksaa siis kaksi prosenttia enemmän eläkemaksuja kuin mitä muuten maksaisi. Jokaisen ansioista menee se kaksi prosenttia tähän perhe-eläkejärjestelmään. Siinä on myös tulonjaollinen ongelma, että pienituloiset tukevat aika hyväosaisten eläkejärjestelmää. Nykyisellään leskeneläke on epätasa-arvoinen eikä kohdennu niille, joille sitä alunperin suunniteltiin, ja se vaatisi uudistamista, sanoo Lilja.

Leskeneläke ei ollut mukana eläkeuudistuksessa

Perhe- tai leskeneläke ei ollut mukana eläkeuudistuksessa. Sitä selvitetään ensi ja seuraavana vuonna, mutta niin sanottu kolmikanta ratkaisee, miten se uudistuu.

– Sovittiin, ettei tässä yhteydessä tehdä muutoksia perhe-eläkkeisiin. Keskeisin syy, miksi niitä ei nyt lähdetty muuttamaan, on että perhe-eläkkeen muutoksella ei olisi saatu vaikutusta eläkeiän myöhentämiseen, sanoo johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Kysymykseen uudistamisesta voivat Kauton mukaan tulla juuri perhekäsite ja se, että perhe-eläkkeiden kestot ovat pidentyneet paljon. Kauton mielestä leskeneläke on nostanut monien vanhojen naisten eläkkeitä. Reija Liljan mukaan kuitenkaan leskeneläkkeet eivät ole poistaneet vanhojen naisten köyhyysongelmaa eivätkä kohdennu oikeaan joukkoon.

– Meillä lähes kolmannes vanhoista naisista on köyhiä, mutta leskeneläkejärjestelmä ei poista tätä köyhyyttä, arvioi tutkimusjohtaja Reija Lilja.

– Tärkeää olisi järjestelmää uudistettaettaessa katsoa nykyistä tarkemmin, ketkä tukea tarvitsevat. Kaikista pienituloisimmille sekä lapsille voitaisiin antaa suuremmat edut, jos karsintaa tehtäisiin muualta. Se ei tarkoita sitä, että kaikkien edut heikkenisivät. Muihin Pohjoismaihin verrattuna uudistaminen näyttää meillä olevan vaikeaa. Leskeneläke herättää paljon tunteita, sanoo tutkimusjohtaja Reija Lilja.

_korjattu 21.11.2014 klo 14 työeläkemaksun osuus _