Presidentti Niinistö: Venäjän ja lännen välit alkavat olla kireimmät sitten kylmän sodan

Ukrainan kriisi koskee myös suomalaisia, presidentti Sauli Niinistö sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina. Tämä ilmenee hänen mukaansa Itämerellä. Niinistö muistutti, että vielä 1980-luvulla sotilaallinen läsnäolo Suomen lähialueilla oli arkipäivää.

Kotimaa
Sauli Niinistö.
Presidentti Sauli Niinistö puhui valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Venäjän ja lännen välit alkavat olla kireimmät sitten kylmän sodan päivien, presidentti Sauli Niinistö arvioi maanantaina valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Tilanne on seurausta Ukrainassa puhjenneesta kriisistä.

Uudenlaisen kylmän sodan kehityskulku uhkaa muuttaa kansainvälisen ympäristön pitkäksi aikaa entistä hauraampaan suuntaan, Niinistö sanoi avajaispuheessaan. Avajaisia vietettiin Helsingin Säätytalolla.

– Se ei ole enää kokonaan vältettävissä, mutta kenties se on vielä jossain määrin lievennettävissä.

– Meillä ei ole tällaisessa kehityksessä mitään voitettavaa, joten siksi meidän kannattaa ponnistella sitä vastaan, hän totesi.

Niinistön mukaan Ukrainan kriisi koskee myös suomalaisia. Tämä ilmenee ennen muuta Itämerellä.

Hänen mielestään aktiivinen sotilaallinen läsnäolo, joka Suomen lähialueilla oli arkipäivää 1980-luvulla, ehti tässä välissä jo unohtua.

Kasakka ottaa sen, mikä on löysästi kiinni

Niinistö mainitsi puheessaan venäläisen sananlaskun: sen mukaan "kasakka ottaa sen, mikä on löysästi kiinni".

Tätä epäilemättä kokemukseen perustuvaa oppia kannattaa kuunnella, hän sanoi.

– On pidettävä huolta asioistaan, pidettävä kiinni. Ellei pidä, voi alkaa tapahtua. Tämä koskee kaikkea, turvallisuudesta talouteen.

Niinistö piti Suomen puolustuksen uskottavuutta kokonaisuutena. Hänen mukaansa kysymys kuuluu, riittävätkö rahat.

– Taloudesta uhkaa nykymenolla tulla akilleenkantapäämme.

Niinistö katsoi, että Puolustusvoimien toimintakyky ja kehitystarpeet on voitava turvata, vaikka vallitsevassa taloustilanteessa on paineita supistaa valtion menoja.

Myös Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg otti omassa puheessaan kantaa rahoitukseen.

Hän arvioi, ettei lokakuussa esitetyllä lisärahoituksella pystytä vallitsevissa oloissa kehittämään valmiutta tai suorituskykyjä. Lindbergin mukaan toimintaympäristö on muuttunut ja Puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää nykyistä nopeampaa toimintavalmiutta.

Tänään maanantaina alkanut maanpuolustuskurssi on järjestyksessään 211:s. Maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa niiden osallistujille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.