1. yle.fi
  2. Uutiset

Selvitys: Kevitsan kaivos työllistää eniten

Sodankylän Kevitsan kaivos tuo Suomen kaivoksista eniten töitä ja rahaa alueelleen, selviää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksestä. Selvityksen mukaan kaivos on synnyttänyt töitä yli 700 henkilötyövuoden verran.

Kotimaan uutiset
Kevitsan kaivos
Vesa Toppari / Yle

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tarkasteli kymmenen kaivoksen talousvaikutusta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Toimivista kaivoksista suurin aluetalousvaikutus on selvityksen mukaan Sodankylässä sijaitsevalla Kevitsan kaivoksella. Kevitsan työllisyysvaikutus rakentamisen aloituksesta vuoteen 2013 mennessä on ollut vuosittain 745 henkilötyövuotta ja vaikutus alueelliseen bruttokansantuotteeseen keskimäärin 97 miljoonaa euroa. Kevitsan tulevaisuus näyttää selvityksen perusteella lupaavalta, sillä arvioitu vaikutus on vuosittain noin 628 henkilötyövuotta ja 146 miljoonaa euroa vuoteen 2020 asti.

Myös toinen Lapissa sijaitseva kaivos Suurikuusikko Kittilässä on kasvattanut alueen taloutta. Suurikuuskon vuotuinen työllisyys on kohonnut keskimäärin 685 henkilötyövuoteen ja vaikutus aluetalouteen noin 102 miljoonaan euroon vuosina 2009-2013. Suurikuusikon kaivostoiminta tuottaa Lappiin vuoteen 2020 asti vuosittain noin 421 henkilötyövuotta ja 97 miljoonaa euroa.

Suhangosta jopa 1200 työpaikkaa

Suunnitteilla olevista kaivoksista suurin aluetaloudellinen vaikuttavuus on Ranualla sijaitsevalla Suhangon kaivoshankkeella. Selvityksen mukaan kaivos parantaisi Lapin vuotuista työllisyyttä peräti 1 214 henkilötyövuodella kymmenen vuoden aikana ja toisi Lappiin noin 255 miljoonaa euroa vuosittain. Myynnissä oleva Kolarin Hannukainen lisäisi työllisyyttä vuositasolla 713 henkilötyövuodella ja tuottaisi 172 miljoonaa euroa. Savukosken Soklilla vastaavat luvut olisivat vuosittain 707 henkilötyövuotta ja 115 miljoonaa.

Jos konkurssiin ajautuneen Talvivaaran kaivoksen toimintaa voitaisiin jatkaa, kaivos kohentaisi Kainuun työllisyyttä laskelmien mukaan vuosittain keskimäärin 207 henkilötyövuodella ja 41 miljoonalla eurolla vuosina 2014-2020. Nämä luvut edellyttävät nikkelin tuotannon saavuttamista 30 000 tonnin vuositasolle. Ruralia-instituutissa on juuri aloitettu selvitys Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vaikutuksista aluetalouteen.

Ruralia-instituutin kaivoslaskelmien mukaan maakuntien vienti alkaa kasvaa pian investointivaiheen päätyttyä. Kaupan tase kääntyy positiiviseksi muutama vuosi sen jälkeen, kun tuotanto on saavuttanut tavoitetasonsa.

– Selvitys osoittaa, että kaivostoiminnalla on mahdollisuus tuoda merkittävää hyötyä alue- ja kunnallistalouteen ja osaltaan vaikuttaa myönteisesti alueen väestökehitykseen, selvityksen laatineet professori Hannu Törmä ja projektityöntekijä Juha Laukkonen Ruralia-instituutista toteavat tiedotteessa.

Suhanko mukaan uutena

Tutkimuksessa oli mukana kymmenen kaivosta tai kaivoshanketta: Suurikuusikko, Kevitsa, Talvivaara, Kylylahti, Pampalo, Laiva, Sokli, Hannukainen, Länttä ja Suhanko. Kaivosten aluetaloudellisen vaikuttavuuden tarkastelu tehtiin vuoteen 2020 asti. Vaikuttavuuslaskelmat perustuvat kaivosyhtiöiden ilmoittamiin lukuihin investoinnista ja toteutuneesta tai suunnitellusta liikevaihdosta sekä kaivosyhtiöiden edustajien puhelinhaastatteluihin. Kaivoksen tulevaa liikevaihtoa on arvioitu ilmoitetulla tuotantomäärällä ja Maailmanpankin arviolla metallien hintakehityksestä. Laskelmien oletuksena on, että kaivos myy tuotteensa maailmanmarkkinahintaan.

Suunnitteilla olevien kaivoshankkeiden osalta hankkeiden aloitusvuodet ovat arvioita eikä tuloksia näin ilmoiteta vuosisidonnaisina. Vaikutuslaskelmat on esitetty kymmenen vuoden ajalle, joka sisältää kaivoksen investointivaiheen. Laskelmat on tehty kohdemaakunnan tasolla ja raportoitu vuositason muutoksina verrattuna maakunnan perusuraan, joka kuvaa aluetalouden kehityksen ilman kaivoksen vaikutusta.

Tutkimus on jatkoa Ruralia-instituutin vuoden 2009 selvitykselle ”Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen”. Nyt julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa ovat mukana samat yhdeksän kaivosta tai kaivoshanketta kuin edellisessä selvityksessä. Kymmenentenä mukaan valittiin Ranualla sijaitseva Suhangon kaivoshanke. Tutkimuksen päärahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö.

Lue seuraavaksi