Ulkoministeri Tuomioja ei usko kylmän sodan paluuseen – "Muu maailma ei enää suostu siihen"

Yle Helsingin nettistudiossa vieraillut Tuomioja (sd.) muistuttaa, että vaikka tilanne Ukrainassa on jälleen kiristynyt, Venäjä tai Ukraina eivät ole irtautuneet Minskissä pari kuukautta sitten solmitusta tulitauosta. Ulkoministeri ei myöskään usko, että pakotteiden lisääminen olisi ratkaisu viime päivinä kiristyneeseen tilanteeseen Itä-Ukrainassa.

Kotimaa
Ulkoministeri Erkki Tuomioja Yle Helsingin nettistudiossa.
Toimittajat Marika Ahonen ja Sannika Michelsson kulkevat ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa Ukrainan kriisistä poliittisten virkanimitysten ja rahan kautta rakkauteen Yle Helsingin nettistudiossa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei usko, että kylmä sota sellaisenaan palaa, vaikka poliittinen tilanne onkin maailmalla jälleen kiristynyt Ukrainan tilanteen takia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa, että uudenlainen kylmä sota on vakava kehityskulku. Tuomiojan mukaan muu maailma ei enää suostu menneen kaltaisiin jakolinjoihin.

– En usko, että kylmä sota sellaisenaan on palaamassa. Maailma on monin tavoin muuttunut ja yksi asia on se, että muu maailma ei enää tule alistumaan sellaiseen kahtiajakoon, jota vanha kylmä sota merkitsi. Esimerkiksi Kiina, Brasilia, Intia ja ylipäätään eteläinen pallonpuolisko ei tule tällaiseen kahtiajakoon enää osallistumaan. Kylmän sodan aikana heidätkin pakotettiin mukaan osapuoliksi.

Yle Helsingin nettistudiossa vieraillut ulkoministeri myös muistuttaa, että vaikka Ukrainassa ollaankin napit vastakkain, monessa muussa asiassa maailmanlaajuinen yhteistyö toimii edelleen.

– Kaikkien turvallisuushaasteiden ratkaiseminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja tämä on edelleen käynnissä esimerkiksi Iranin ydinneuvotteluissa tai terrorismin vastaisessa yhteistyössä. Kenelläkään ei ole varaa irtautua keskinäisriippuvaisuudesta ja sen edellyttämästä yhteistyöstä.

Lisää neuvotteluja, ei pakotteita

Itä-Ukrainasta on kantautunut viime päivinä tietoja aiempaa tiiviimmistä taisteluista Venäjän ja Ukraina pari kuukautta sitten Minskissä sopimasta tulitauosta huolimatta. Tuomioja huomauttaa, että sopimusta on rikottu lähes päivittäin ampumalla ja ihmisiä on myös kuollut. Sekä Venäjä että Ukraina ovat kuitenkin yhä virallisesti sitoutuneet sopimukseen.

– Tämä on nyt sen jälkeen vakavinta voimankäyttöä. Toistaiseksi kuitenkaan kumpikaan osapuoli ei ole sanoutunut irti Minskin aselevosta ja sopimuksesta, mutta aivan selvää on, että nyt tarvitaan osapuolet yhteen ja sopimaan. Koko ajan on ollut tulkintaerimielisyyksiä siitä mitä on sovittu.

Tuomiojan mukaan neuvotteluja kaivataan jälleen laajalla rintamalla. Mukana on oltava Venäjän ja Ukrainan lisäksi sekä Euroopan unioni että Yhdysvallat.

– Nyt ollaan jälleen syyttelyvaiheessa ja uutisoidaan asioita, joiden paikkaansa pitävyyttä ei voida varmistaa. Joka tapauksessa on selvää, että tilanne on vakava ja siellä ammutaan, ja mahdollisuus konfliktin uudelleen laajentumiseen on olemassa. Silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin neuvotteluprosessi.

Pakotteiden lisäämiseen ulkoministeri ei usko tässä tilanteessa.

– Pakotteiden vaikutukset tulevat näkyviin pidemmällä aikavälillä ja ne purevat kyllä jo nyt, joten niiden lisääminen ei välttämättä toisi muutosta. Se olisi poliittista signalointia. Se mitä tarvitaan on arvio siitä miten ne ovat tähän asti toimineet, ja ennen kaikkea sitä millä lailla tästä päästään ulos ja siinä pitäisi EU:lla olla vahvempi rooli.

EU:n tiivistettävä linjaansa

Tuomioja vaatiikiin Euroopan unionilta nykyistä tiiviimpää yhtenäisyyttä asioiden hoidossa.

– EU:han pystyy päättämään näistä vain yhdessä kaikki mukana, mutta poliittisen ratkaisun hakeminen on jäänyt muutamien aktiivisten jäsenmaiden varaan. Ne ovat täyttäneet tietyllä tavalla sen tyhjiön, jota EU:n johdossa on ollut. Samalla ne ovat kuitenkin itse olleet ensin sitä luomassa, koska eivät ole tukeneet sitä, että EU toimisi sen edustajien kautta kaikissa tapauksissa.

Ukrainan kriisi ei ole suinkaan ainoa kipupiste, jossa unionin yhteistä näkemystä tarvitaan, ulkoministeri muistuttaa.

– Tiiviimpi EU on välttämätön. Esimerkiksi Lähi-idän rauhanprosessi ei ole edennyt yhtään minnekään, vaikka olemme tukeneet Yhdysvaltoja, vaan kyllä se tarvitsee myös EU:n aktiivisemman roolin.