Venäjä-pakotteet painavat, putoaako maidon hinta?

Ukrainan tilanteen takia säädetyt kauppapakotteet vievät tuloja maataloudelta. Ukrainan tilanteen kärjistyminen voi tarkoittaa, että Venäjän-vienti on pysähdyksissä vielä pitkään. Hinnat laskevat, sanoo maatalousministeri Petteri Orpo.

Ulkomaat
Maitolasi.
Tero Kyllönen / Yle

Venäjä asetti vientikiellon EU:n maataloustuotteille alkusyksystä, kostoksi EU:n kauppapakotteista. Ukrainan kriisi ei näytä rauhoittuvan. Se tarkoittanee sitä, että myös maataloustuotteiden vientikielto Venäjälle on voimassa pitkään. Maatalouden tulot putoavat.

– Kyllä tilanne on silloin erittäin vaikea. Meillä on yli viidellä mlijardilla "koditonta ruokaa" Euroopassa. Se hakee uusia markkinoita. Mutta käytännössä se suuntautuu sisämarkkinoille – on selvää, että hinnat laskevat. Suomessa tilanne on vaikea ja tulee yhä vaikeammaksi, mitä pidempään tämä kestää, maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo.

Kodittomia hedelmiä ja juustoja

Eri puolilla Eurooppaa ajelehtii suuri määrä ylimääräistä ruokaa - lihaa, juustoja, hedelmiä. Esimerkiksi tänään italialaiset jakoivat Brysselissä omenoita, jotka ovat vientikiellon takia jääneet Eurooppaan.

Suomi ja Baltia kärsivät erityisesti maidon vientikiellosta. Kun Venäjän-raja meni kiinni, tappiota alkoi tulla. Baltiassa se on romahduttanut maidon hinnan. Suomessa maidon tuottajahinta on laskenut hieman. Suurimman osan tappiosta on ottanut vastaan Valio, jonka tilat omistavat. Suomessa Valio on velvollinen ostamaan kaiken omistajatilojensa tuottaman maidon.

– Ensimmäinen isku tulee siinä, että Suomen maidontuotannosta 26 prosenttia on viety Venäjälle – nyt tuotteet eivät mene läpi. Ja toinen isku tulee siitä, että ylitarjonnan myötä markkinahinnat laskee.

Suomen ja Baltian maidolle ei ole herunut tukea

EU:n maatalous kärsii paitsi Venäjä-pakotteista myös budjetin pienenemisestä. Pienennetystä budjetista on entistä vaikeampi maksaa ylimääräisiä tukia, joita maataloustuottajat vaativat. Suomi ja Baltian maat odottavat yhä tukia maidontuottajille

EU-komissio nappasi ensi vuoden maatalousbudjetista vajaat 500 miljoonaa euroa ja ehdottaa, että ne käytettäisiin esimerkiksi ebolan torjumiseen ja kehitysyhteistyöhön. Europarlamentin maatalousvaliokunta ei suostu tähän, vaan haluaa rahat viljelijöille. Maanantaina Brysselissä kokoontuneet maatalousministerit vaativat niin ikään rahat takaisin maataloudelle. Asia ratkeaa neuvotteluissa viikon kuluessa.

– Lähes yksimielisesti todettiin, että rahat tulee palauttaa maatalouden käyttöön. Silloin komissaarilla on enemmän pelimerkkejä tukien maksamiseen, esimerkiksi Baltian maille ja Suomelle, maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) toivoo.