Tuntuuko sinusta, että internet lukee ajatuksiasi?

Osa ihmisistä pitää pelottavana, että mainonta näyttää lukevan ajatuksiamme netissä. Toisten mielestä taas kyse on vain paremmasta asiakaspalvelusta. Verkkomainostajat himoitsevat yksityistietojasi.

internet
Verkkomainonta.
Yle

Internet seuraa jokaista näppäimistön painallusta. Tiedot eri verkkosivuilla vierailuista talletetaan niin sanotuksi big dataksi, jota käytetään myöhemmin hyväksi vaikkapa mainonnan kohdentamisessa. Tarkoitus on, että sinut tavoittaa juuri se tavara tai asia, joka on ollut jo mielessäsi.

– Voit etsiä esimerkiksi netistä Googlen avulla tiettyjä legoja lapselle lahjaksi. Sitten kun seuraavaksi avaat vaikka ulkomaisen lehden sivun, niin oho, sivupalkista löytyykin mainoksia juuri kyseisistä legopaketeista, kertoo tutkija Jonna Järveläinen Turun yliopistosta.

Tiedon keruuta harrastavat eri hakukoneet, mutta myös kaikkein kehittyneimmät verkkokaupat.

– Verkkokaupassa rekisteröitymisen jälkeen alkaakin sähköpostiin pamahtaa muistutuksia, että sinulla jäi ostoskori kesken. Tai sitten saat vielä edullisempia tarjouksia etsimästäsi aiheesta. Ihan kaikki painalluksesi painetaan muistiin.

Verkkomainostajat himoitsevat tietojasi

Verkkomainokset voidaan kohdentaa hyvin yksityiskohtaisesti. Kohderyhmäksi voidaan valita vaikka tietyn ikäiset naiset tietyn postinumeroalueen sisältä.

Voit etsiä Googlen avulla tiettyjä legoja lapselle lahjaksi. Kun seuraavaksi avaat vaikka ulkomaisen lehden sivun, niin oho, sivupalkista löytyykin mainoksia juuri kyseisistä legopaketeista.

Jonna Järveläinen

– Mainonnan kohdentaminen mahdollistuu, kun kirjaudut esimerkiksi Facebook-palveluun. Normaali Facebookiin kirjautuja yleensä kertoo syntymäaikansa ja asuinpaikkansa. Myydessään mainostilaa Facebook suodattaa antamiasi tietoja mainostajan tarpeen mukaan, tutkija Jonna Järveläinen kertoo.

Järveläinen on tutkinut kohdistettua mainontaa opiskelijoiden kanssa.

– Teimme oppitunnilla Väestöliiton lapsettomuuspalveluita tuottavan klinikan verkkosivuston arviointia. Tämän jälkeen nuoret parikymppiset opiskelijat alkoivat saada mainoksia lapsettomuushoidoista. Se tuntui monesta melko kiusalliselta, mutta havainnollisti hyvin verkkoseurannan.

Jos haluaa säästyä verkon mainostulvalta, kannattaa miettiä mihin palveluihin kirjautuu ja mitä tietoja itsestään jakaa.

– Kaikki mitä verkkoon menee, on julkista tavaraa, muistuttaa Järveläinen.

Mainosten estämiseen on työkaluja

Osa ihmisistä voi kokea liian lähelle tunkevan verkkomainonnan ahdistavaksi. Osa mieltää sen paremmaksi asiakaspalveluksi.

– Jos etsin lentoja Barcelonaan, niin sitten saan niistä mainoksia ja voin vertailla hintoja keskenään. Asiassa on puolensa ja puolensa.

Kaikki mikä verkkoon menee, on julkista tavaraa.

Jonna Järveläinen

Nettisurffailijan tietojen käytön mainostarkoituksiin voi estää selaimiin asennettavien sovellusten avulla. Sovellukset estävät verkkoanalyysin käytön nettisivulla, jossa vierailee.

– Itselläni on käytössä useampi kuten No-Script, Adblock Plus ja Disconnect, Järveläinen luettelee.

– Käytän myös eri selainta sosiaaliseen mediaan kuin työjuttuihin. Silloin asiat, joista haluan ottaa selvää yksityisihmisenä tai seurata työni puolesta, eivät mene sekaisin.

Yksityisyyden käsite on muuttumassa

Järveläisen mukaan yksityisyyden suoja ei enää ole nykyisten opiskelijoiden näkökulmasta samanlainen asia kuin aikaisemmin.

Opiskelijat ovat alkaneet suhtautua verkossa liikkumiseen vapaammin.

Jonna Järveläinen

– Olen opettanut verkkoliiketoimintaa vuodesta 2006 alkaen, mutta ihan viime vuosina opiskelijat ovat alkaneet suhtautua verkossa liikkumiseen vapaammin. He voivat postata itsestään vaikkapa juhlintakuvia, eivätkä ajattele sen enempää, että tulevaisuuden työnantaja pystyy helposti näkemään nämä kuvat.

– Heidän mielipiteensä on, että kyllä työnantajat ymmärtävät, että tällainen toiminta on yksityiselämää ja tapahtunut kauan sitten, kertoo Jonna Järveläinen.

Yksityisyyden käsite verkkomaailmassa saattaa olla muuttumassa.

– Jossain vaiheessa voikin olla epäilyttävää, että työntekijästä tai kandidaatista ei löydykään mitään netistä. Onko sellaista ihmistä lainkaan olemassa?