Koululaisten uniongelmat kaksinkertaistuneet

Koululaisten uniongelmat ja päiväväsymys ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Taustalla on muun muassa lisääntynyt älypuhelimien, pelikonsolien, tietokoneiden ja tablettien käyttö sekä energiajuomat.

Kotimaa
Nuori nainen valvoo keskellä yötä.
Lehtikuva

Erityisesti yläkoululaisten uniongelmat ja päiväväsyneisyys ovat yleistyneet 1990-luvun puolivälistä alkaen lähes kaksinkertaiseksi. Vuonna 2009 peruskoulun yläasteen tytöistä 14–15 prosenttia ja pojista 7–8 prosenttia kärsi jatkuvista ja lähes päivittäisistä unettomuusoireista.

Jatkuvaa päiväväsyneisyyttä valitti noin 20 prosenttia tytöistä ja 10 prosenttia pojista. 2010-luvun alussa uniongelmien kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselystä ja Jyväskylän yliopiston johtamasta WHO:n koululaistutkimuksesta.

Aiempien tutkimusten valossa uniongelmien taustalla on arveltu olevan elämäntapoihin liittyvät syyt ja elektronisten laitteiden, kuten älypuhelinten, pelikonsolien, tietokoneiden ja tablettien lisääntynyt käyttö iltaisin.

– Käyttö on nyt luultavasti saavuttanut kattonsa, koska käytännössä kaikilla on älypuhelin. Niiden aiheuttamat haitat eivät siis enää kasva, mutta käytön lisääntyminen näyttäisi kulkevan ajanjaksollisesti käsi kädessä uniongelmien kanssa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Erkki Kronholm.

Uniongelmat lisäävät masennuksen ja diabeteksen riskiä

Alkoholi ja lisääntynyt energiajuomien käyttö haittaavat myös unen laatua.

– Alkoholin käyttö näyttäisi onneksi vähentyneen nuorilla, mutta energiajuomat vaikuttavat ilman muuta ja niistä meidän on syytä olla huolissaan. Niiden vaikutuksia lapsiin ja nuoriin pitäisi selvittää perusteellisesti.

Uni liittyy käytännössä kaikkiin peruselintoimintoihin, kuten aineenvaihduntaan, aivotoimintaan, käyttäytymisen säätelyyn ja mielialaan.

– Jos uni häiriintyy tai jää liian vähäiseksi, syntyy ongelmia monellakin osa-alueella. Lisääntyneet uniongelmat lisäävät nuorten riskiä lihoa, sairastua diabetekseen ja myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin. Mielialan kannalta tiedämme, että unettomuus lisää riskiä masennuksen puhkeamiseen, Kronholm sanoo.

Unihäiriöt heikentävät oppimistuloksia

Uni on tärkeää myös oppimisen, muistin ja muun aivotoiminnan kannalta. Tuoreessa tutkimuksessa selviää, että jatkuvaa päiväväsymystä kokevat lukion ensimmäisen vuoden oppilaat jäävät yhä enemmän jälkeen niistä oppilaista, joiden vireystaso on hyvä.

Unentarve vaihtelee yksilöittäin, mutta keskimäärin yläkoululainen tarvitsisi vähintään yhdeksän tuntia unta.

Välillä keskusteluun nousee ehdotus, voisiko koulujen alkamista myöhentää. Kansainvälisissä kokeiluissa tulokset ovat olleet myönteisiä.

– Mitä aiemmin koulu alkaa, sitä enemmän nuorilla on vaikeuksia nukahtaa iltaisin ja nousta ylös aamuisin. Koulujen alkamisen myöhentäminen ei kuitenkaan ole ihan helppo asia toteuttaa, koska se kytkeytyy niin moneen muuhun asiaan yhteiskunnassa. Jos aikuisten pitää päästä aikaisin töihin, ongelmaksi voi tulla lasten jääminen yksin aamuisin.