1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ylävitoset ja poskisuudelmat uhkaavat perinteistä kättelyä

Kätteleminen perinteisenä tervehtimismuotona on joutumassa Suomessa ahtaalle. Nuoret miehet ovat alkaneet käyttää high five -tervehdystä eli yläfemmaa, ja naisilla taas poskisuudelmat ja halaaminen ovat yleistyneet. Lisäksi terveysintoilijat varoittavat kättelyn levittävän tauteja.

Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Yleisin ihmisten välinen tervehtimismuoto niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on kädestä päivää sanominen. Tämä on oikeastaan aika kummallista, sillä käsien välillä leviää mikrobeja, bakteereja, viruksia ja muita kaameuksia.

Sarkastisesti voisi sanoa, että ihmiset kättelevät henkensä edestä. Tutkija Annakaisa Suominen selittää kättelyn suosiota sillä, että kättely tuottaa kuitenkin ihmisille turvallisuuden tunteen. Kättely on sopiva tapa kohdata tuntematonkin ihminen.

– Juuri fyysinen koskettaminen on olennaista kättelyssä. Meillä on lukuisia tutkimuksia siitä, että koskettamiseen liittyvät neurofysiologiset muutokset ikään kuin rentouttavat ihmistä ja luovat turvallisuutta, sanoo kättelemisestä Turun yliopistossa väittelevä Annakaisa Suominen. 

Ylävitonen ja poskisuukko

Viime vuosina on keskusteltu kättelystä luopumisesta. Erityisesti influenssapandemian aikaan viisi vuotta sitten Suomessakin suositeltiin, ettei käteltäisi lainkaan.  Pelättiin taudin leviämistä käsien kautta. Voisiko siis käydä niin, että tulevaisuuden Suomessa ei käteltäisi?

Annakaisa Suominen. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

– Kaikki tavat voivat muuttua. Sikäli ajatus ei ole ihan mahdoton, pohtii Annakaisa Suominen.

Tutkija ei kuitenkaan usko, että kättely olisi katoamassa suomalaisesta tapakulttuurista kovin nopeasti. Sen sijaan Suomessa näkyy jo merkkejä uusista tervehdystavoista.

– Kyllä tästä merkkejä on. Erityisesti nuoret naiset käyttävät hanakammin halaamisia, ja myös poskisuudelmat ovat yleistyneet.

– On tullut myös lukuisia muita tapoja tervehtiä, kuten ylävitoset ja rystystervehdykset, jotka ovat lisääntyneet myös Suomessa.

Kättä päälle ja käsirahaa

Annakaisa Suominen on tutkinut väitöskirjassaan kättelyä suomalaisen tapakulttuurin kautta. Suomeen kättely rantautui 1800-luvulla, mutta koko kansan tavaksi se yleistyi vasta 1900-luvun alussa.

Pikkuhiljaa kättely korvasi tervehdysmuotona yläluokan hovien tavoista periytyneet kumarrukset ja niiaamiset.

Mitä tasa-arvoisemmaksi yhteiskunta on muuttunut, sitä suositummaksi kättely on tullut.

Annakaisa Suominen

– Mitä tasa-arvoisemmaksi yhteiskunta on muuttunut, sitä suositummaksi kättely on tullut, sanoo Annakaisa Suominen.

Tervehdyksen ohella kättelyä on käytetty aikoinaan myös kaupanteon vahvistuksena. Kättelyä on aikoinaan pidetty yhtä sitovana kuin kirjallista sopimusta. Tämä perinne näkyy Suomessa edelleen myös tänä päivänä.

– Jos me ajatellaan asunto- tai autokauppoja, niin aika usein ne päättyvät kättelyyn. Nykyään se on enemmän symbolinen ele, mutta kuitenkin suomalaiset ovat tottuneet siihen, että kun joku asia vahvistetaan kätellen, se myös pitää, sanoo Annakaisa Suominen.