Hyppää sisältöön

Onko Suomi "ensimmäisenä" komeetan pinnalla? Tutkimusprofessoria jännittää ja hirvittää

Ilmatieteen laitoksen instrumentteja sisältävän laskeutujan on määrä laskeutua komeetta 67P-Churyumov-Gerasimenkon pinnalle keskiviikkoiltana puoli kuudelta Suomen aikaa.

Minna Palmroth.
Yli vuosikymmen sitten avaruuteen laukaistun tutkimusluotaimen Rosettan matka huipentuu tänään historialliseen laskeutumisoperaatioon. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Minna Palmroth kertoi Aamu-tv:ssä Rosetta-luotaimen matkasta.

Avaruusluotain Rosettan matka huipentuu keskiviikkoiltana, kun maan päällä rakennetulla laitteistolla yritetään laskeutua 67P-Churyumov-Gerasimenko -komeetan pinnalle.

Rosettan komeetan pinnalle lähettämässä Philae-laskeutujassa on myös Ilmatieteen laitoksen instrumentteja. Jos laskeutuminen onnistuu, koskettavat suomalaisvalmisteiset laitteet komeetan pintaa ensimmäisenä.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Minna Palmrothia tilanne jännittää ja hirvittää.

Nasakaan ei ole tällaista yrittänyt.

Minna Palmroth

– Ihan ensimmäinen kosketus on tosiaan Ilmatieteen laitoksen instrumentti eli Suomi pääsee komeetalle ensimmäisenä, Palmroth sanoi Ylen aamu-tv:ssä.

Koskaan aikaisemmin tällaista "pehmeää laskeutumista" ei komeetan pinnalle ole tehty.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun ihmiskunta yrittää tällaista laskeutumista. Amerikkalaiset ovat aikaisemmin yrittäneet hajottaa komeetan ja siten mitata komeetan sisuksia.

Kuin kesämökin "ruuvari"

Palmrothin mukaan komeetan pinnalle laskeutuminen on äärimmäisen hankala tehtävä. Professorin pahin pelko onkin, ettei komeetan pintaan päästä kiinni.

– Painovoima siellä on aika pieni. Voi olla, että laskeutuja vain koskettaa pintaa ja lähtee siitä sitten kylmään avaruuteen. Kauheaa.

Koska komeetan oma painovoima ei takaa laskeutujan kiinnittymistä, Philae on varustettu anturein, joilla komeetan pinnasta saadaan napattua kiinni. Jos kaikki sujuu kuten pitää.

– Ensimmäiseksi komeettaan ruuvautuvat kiinni jääruuvit. Sitten siinä on vielä harppuunat, jotka ottavat kiinni, mikäli komeetta olisi höttöistä materiaalia, Palmroth selittää.

Lisäksi laskeutujassa on kaasusuutin, jonka avulla laitetta olisi tarkoitus painaa kiinnittymishetkellä kohti komeettaa.

Philae-laskeutujan tieteellisenä tehtävänä on selvittää komeetan koostumusta. Palmrothin mukaan komeetan tiheydeksi on laskennallisesti arvioitu 470 kiloa kuutiossa.

Voi olla, että laskeutuja vain koskettaa pintaa ja lähtee siitä sitten kylmään avaruuteen. Kauheaa.

Minna Palmroth

– Se on sellaista jää-pöly -höttöä, hän luonnehtii.

Veden tiheys on tuhat kiloa kuutiossa.

Laskeutumispaikka on puolestaan valittu valokuvien perusteella. Paikaksi haluttiin sellainen, joka on mahdollisimman tasainen ja siihen paistaa välillä aurinko, jotta laitteiden akut pystytään lataamaan.

– Philae on vähän sellainen kesämökin ruuvari, että puoli tuntia tekee hommia ja sitten taas ladataan akkuja.

Suomesta miljardin euron arvoiseen Rosetta-hankkeeseen on osallistunut Tekes, Suomen Akatemia ja Ilmatieteen laitos. Patria puolestaan on suunnitellut ja valmistanut Euroopan avaruusjärjestön Esan tilaaman luotaimen runkorakenteen.

Komeetan pinnalla ääriolosuhteet

Mikäli kaikki sujuu hyvin, Philae-laskeutujan toivotaan pysyvän toiminnassa ensi maaliskuuhun saakka. Sen jälkeen komeetta alkaa olla hyvin lähellä Aurinkoa.

– Kiertolaisen (Rosetta-luotaimen) toivotaan tekevän mittauksia ainakin ensi vuoden joulukuuhun asti, Palmroth sanoo.

Olot maapallolla rakennetulle laitteistolle ovat rankat komeetan pinnalla. Myös matka komeetalle on ollut pitkä.

– Voisi sanoa, että tämä on kaikkein vaikein missio koskaan. Nasakaan ei ole tällaista yrittänyt.

Komeetan pinnalla on 72 astetta pakkasta, joten Philae lämmitetään ennen laskeutumista, jotta sen laitteet saataisiin hyvään mittauslämpötilaan.

Rosetta-luotaimen kuljettaman Philae-laskeutujan on tarkoitus laskeutua noin kaksi kertaa neljä kilometriä kooltaan olevan komeetta 67P-Churyumov-Gerasimenkon pinnalle keskiviikkoiltana. Tuloksia laskeutumisesta on odotettavissa noin iltakuudelta Suomen aikaa.

.
.