1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuomioja ei usko Venäjä-pakotteita nyt kiristettävän

Ulkoministeri huomauttaa, että jo päätettyjen pakotteiden vaikutus koko ajan lisääntyy. Hänen mukaansa pakotteiden ei ole tarkoitus aiheuttaa Venäjälle pysyvää vahinkoa vaan painetta, jossa kustannukset voimapolitiikan käytöstä kasvavat koko ajan.

Ylen aamu
Erkki Tuomioja.
Ukrainan tilanne on jälleen kiristynyt separistialueilla pidettyjen vaalien jälkeen. Sodan leviämisen uhka on suuri. Mitä ulkoministeri Erkki Tuomioja ajattelee Venäjälle asetetuista pakotteista ja niiden mahdollisesta laajentamisesta?

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei usko, että Venäjän vastaisia pakotteita oltaisiin nyt laajentamassa Ukrainan tilanteen kärjistymisestä huolimatta.

– Juuri nyt ei tunnu siltä, että kenelläkään olisi halua lisätä niitä, mutta ei ole myöskään näköpiirissä mitään, mikä mahdollistaisi niiden vähentämisen, Tuomioja sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Hän huomauttaa, että ne pakotteet, jotka on asetettu ovat aika laajoja ja ne ovat vaikuttaneet Venäjän talouteen. Hänen mukaansa vaikutus on jo puolen prosentin luokkaa, mahdollisesti enemmänkin. Pakotteiden vaikutus koko ajan kasaantuu ja lisääntyy.

– Emme halua, että Venäjälle aiheutuu pysyvää vahinkoa, vaan painetta, jossa kustannukset voimapolitiikan käytöstä kasvavat koko ajan, Tuomioja totesi. Hän huomauttaa, että kustannuksia on muitakin. Esimerkiksi Krimin haltuunoton kustannukset Venäjän budjetissa ovat monikertaiset kuin päätöstä tehtäessä laskettiin.

Hänen mukaansa pakotteiden repas kiristäminen saattaisi myös kärjistää kriisiä.

Kysyttäessä, mitä Venäjä oikein haluaa Tuomioja totesi, että arvioita on esitetty hyvinkin laajasti. Arviot alkavat siitä, että Venäjällä on suuri suunnitelma entisen Neuvostoliiton, jopa Venäjän imperiumin rajojen palauttamisesta. Aina voi löytää yksittäisiä lausuntoja, artikkeleja ja puheita, jotka ovat tämän kanssa sopusoinnussa, hän toteaa.

Tuomioja kuitenkin huomauttaa, että kun katsoo, miten tapahtumat ovat edenneet, Ukrainan osalta on ollut paljolti kyse siitä, että Venäjä on omilla toimillaan reagoinut tapahtumiin, joita se ei ole itse kontrolloinut tai pannut alulle, esimerkiksi Krimin haltuunotto Ukrainan mielenosoitusten myötä tapahtuneen vallanvaihdoksen jälkeen.

Tuomiojan mukaan kyseessä oli eräänlainen paniikkireaktio, vaikka suunnitelmat varmaan olivat olemassa, samoin sotilaalliset resurssit. Hänen mukaansa tämä kertoo siitä, että vaikka olisikin haavekuvana suuri suunnitelma, se pannaan toimeen vain, jos tilaisuus avautuu. Jos riskit ja kustannukset ovat liian suuria, pidättäydytään niistä toimista. Muun maailman tuleekin hänen mielestään pitää huoli siitä, että voimapolitiikan riskit tiedostetaan ja siitä seuraa kustannuksia.

"Tulitauosta ei ole irtisanouduttu"

Tuomioja huomauttaa, ettei kumpikaan osapuoli ole irtisanoutunut Minskissä syyskuun alussa solmitusta tulitauosta huolimatta siitä, että taistelut ovat viime päivinä kärjistyneet. Sopimuksen tulkinnasta on sen sijaan hänen mukaansa erimielisyyksiä.

Hän uskoo, ettei kukaan näe mitään muuta mahdollisuutta kuin edetä Minskin sopimuksen perusteella, jos halutaan välttää konfliktin laajentaminen.

Tuomiojan mukaan on ilmeistä, että separatistit ovat täysin riippuvaisia Venäjän tuesta, rahoituksesta ja aseista, eivätkä voisi jatkaa ilman Venäjän tukea. Hän kuitenkin toteaa, että separatistit ovat aika sekalaista joukkoa ja on myös sellaisia, jotka eivät noudata suoraan Venäjän käskyjä. Heitä Tuomioja pitää erittäin vaarallisina.

Hän toteaa samalla, että myös Ukrainan puolella on joukkoja, jotka ovat muodollisesti kansalliskaartin osa, mutta eivät poliittisen taustansa vuoksi välttämättä ole ihan Kiovan hallinnassa.

Kun seuraa ammuskelua koskevaa raportointia Tuomiojan mukaan ei voi täydellä varmuudella sanoa, ketkä ovat osapuolia ja syyllisiä. Hän kuitenkin korostaa, että Venäjän vastuu on erittäin suuri ja kiistaton, ja siksi Venäjän ja Ukrainan pitää pystyä sopimaan.

Tuomiojan mukaan Venäjä voisi määräyksellään saada tilanteen ainakin rauhoittumaan, mutta ei sataprosenttisesti lopettaisi amupumista. Tällaisessa tilanteessa jokainen jolla on pyssy, pystyy sitä käyttämään ja väärinkäyttämään tilanteen kärjistämiseen piittaamatta ylempien näkemyksistä, ministeri muistuttaa.

"Ukrainassa käynnistettävä kansallinen dialogi"

Tietynlainen realiteetti on Tuomiojan mukaan se, että vaikka separatistien vaaleja ei voi tunnustaa, heidän kanssaan on keskusteltava ja Itä-Ukrainan väestön ääni pitää saada kuulumaan. Hän ei kuitenkaan usko, että Itä-Ukraina väestö todella vapaissa vaaleissa antaisi tukensa juuri näille separatisteille.

Hänen mukaansa Minskin sopimuksesta on tulkintaerimielisyyyttä, muun muassa siitä, missä demilitarisoidun vyöhykkeen rajat kulkevat, mikä alue kuuluu kenellekin.

Seuraavan askeleen tulisi olla, että palataan Minskin sopimuksen soveltamiseen ja kaikki käyttävät sen hyväksi maksimaalisesti vaikutusvaltaansa. Ukrainassa tulisi käynnistää kansallinen dialogi, ja Itä-Ukrainassa järjestää vaalit, mutta Ukrainan lainsäädännön mukaan, Tuomioja sanoo.

Vuoropuhelua ja kontakteja hänen mukaansa on, mutta ratkaisevaa on ollut, miten Venäjän ja Ukrainan presidentit Vladimir Putin ja Petro Porošenko ovat keskenään pystyneet asioita sopimaan. Muu maailma voi tukea ja painostaa osapuolia.

Tuomioja toisti näkemyksensä siitä, ettei kylmään sotaan olla menossa ainakaan entisessä muodossa. Hänen mukaansa yksi syy on se, ettei muu maailma tule enää alistumaan sellaiseen jakotilanteeseen, mitä vanha kylmä sota merkitsi.

Toistaiseksi ei ole myöskään ollut sellaista jakoa, joka ei ole vaikuttanut muiden asioiden hoitoon. Ensimmäinen merkki oli tästä se, ettei YK:n turvallisuusneuvostossa saatu Venäjän vuoksi hyväksyttyä Bosnia-päätöslauselmaa, Tuomioja katsoo.

Lue seuraavaksi