Etunimi paranee vanhetessaan

Nimi ei miestä eikä naista pahenna - ja nimi vielä paranee vanhetessaan. Tätä mieltä ovat ainakin monet vauvan vanhemmat. Almanakkatoimisto vakuuttaa, että uusia nimiä mahtuu kalenteriin eikä nimiä enää juurikaan poisteta kalenterista.

Kotimaa
Almanakka on täynnä hyviä nimiä lapsille, mutta nimiä valitaan myös nimipäiväkalenterin ulkopuolelta.
Arvo Vuorela / Yle

Freya Malva Miel, Minja Aamu Elin, Milo Kasper, Urho Eemeli.. Ei Tuulaa eikä Tarjaa, ei Pekkaa, ei Jukkaa, Pirkosta ja Päivistä puhumattakaan.

Nykyvauvojen nimiuutiset kertovat, että tämän päivän vanhemmille eivät keski-ikäisten suosituimmat nimet kelpaa. Miksi näin?

Viime aikoina on tullut ihan uusia suomalaisia nimiä, esimerkiksi Lumi tai Sisu

Minna Saarelma-Paukkala

– Yleensä vanhemmat, jotka etsivät omalle lapselleen nimeä, eivät halua antaa oman sukupolvensa tai vanhempiensa sukupolven nimeä vaan hakevat lähinnä omien isovanhempiensa tai näiden vanhempien nimistöstä uudestaan tuoreelta tuntuvia nimiä, selittää Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.

Myös kansainvälisyys ja populaarikulttuuri vaikuttavat nimivalintoihin. Ulkomailta poimitaan suomalaiseen suuhun sopivia nimiä, kuten Isla, Noel ja Vanessa.

– Ja viime aikoina on tullut ihan uusia suomalaisia nimiä, esimerkiksi Lumi tai Sisu, Minna Saarelma-Paukkala muistuttaa.

Nimimuoti vaihtuu nykyisin nopeammin kuin ennen. Viime vuosisadalla Leena, Liisa, Maija ja Pekka ja muut tutut perusnimet pitivät pitkään pintansa, mutta trendit muuttuvat nyt vilkkaammin.

Suomalainen nimikirjo laajenee myös siten, että yhä useammin lapselle keksitään aivan uusi ja ainutlaatuinen nimi.

Nimipäivän vietto on kuitenkin niin vakiintunut osa kulttuuriamme, että myös uniikin nimen valinneet perheet haluavat valita lapselleen oman nimipäivän. Silloin käännytään usein almanakkatoimiston puoleen.

– Siinä sitten mietitään nimen merkitystä tai äänneasua, ja yleensä kyllä pystytään löytämään sellainen päivä, mikä sopisi lapsen nimipäivän viettoon, Minna Saarelma-Paukkala kuvailee.

 Uusia nimiä viiden vuoden välein

Viralliseen kalenteriin otetaan uusia nimiä viiden vuoden välein. Almanakkatoimisto käy läpi annetut nimet 50 vuoden ajalta ja valitsee niistä mukaan sellaiset tytön ja pojan nimet, joita on ensimmäiseksi nimeksi annettu vähintään 500 lapselle. Määrä ei ole kuitenkaan ainoa kriteeri kalenteriin pääsylle.

– Kotimaisuus on se, mitä suositaan. Nimi jää usein pois sen takia, että se on asultaan liian ulkomainen, Saarelma-Paukkala toteaa.

Esimerkiksi Alex ja Jenny eivät pääse suomalaiseen nimipäiväkalenteriin ulkomaisen kirjoitusasunsa vuoksi, koska siellä ovat jo Aleksi ja Jenni, almanakkatoimiston johtaja selittää.

Meillä on hyvin tilaa kalenterissa uusille nimille.

Minna Saarelma-Paukkala

Seuraava uudistus tulee voimaan ensi vuonna. Vuoden 2015 kalenteriin pääsevät muun muassa edellämainitut Lumi ja Sisu sekä esimerkiksi Isabella, Melissa, Nadja, Saga, Stella, Taika, Hugo, Joose ja Robin.

Uudelle nimelle on Saarelma-Paukkalan mukaan helppo valita päivä silloin, kun kalenterissa on jo samankaltainen nimi. uutena kalenteriin tuleva Joose sopii luontevasti samalle päivälle Joosefin ja Joosepin kanssa.

Välillä nimen sijoittelu kalenteriin vaatii enemmän pohdintaa ja perusteluja. Tästä hyvä esimerkki on perisuomalainen Sisu, joka saa nimipäiväkseen suomalaisen kulttuurin päivän, 28. helmikuuta.

Aiemmin kalenterista on aika ajoin myös poistettu nimiä, mutta viime vuosina karsintaa ei ole enää tehty. Kalenterin laatijat ovat huomanneet, että poistamisesta aiheutuu vain turhaan mielipahaa.

– Ja meillä on hyvin tilaa kalenterissa uusille nimille, Minna Saarelma-Paukkala vakuuttaa.