1. yle.fi
  2. Uutiset

Laitteet kestivät satojen miljoonien kilometrien matkan – tekeekö Suomi historiaa avaruuden valloituksessa?

Rosetta-luotaimen matkaa on seurattu Suomessa silmä tarkkana. Kolmetonnisessa luotaimessa on Patrian ja Ilmatieteen laitoksen ja monen muun suomalaisen valmistajan tekniikkaa ja tietotaitoa. Suomalaistekniikan jännittävä matka avaruuteen alkoi 10 vuotta sitten.

Kotimaan uutiset
laskeutuja komeetan pinnalla
ESA
Rosetta-luotain laukaistaan Ranskan Guyanasta maaliskuussa 2004.
Rosetta-luotain laukaistiin Ranskan Guyanasta maaliskuussa 2004.

Rosettasta on ensisijaisesti kiittäminen Euroopan avaruusjärjestö Esaa. Se onnistui luotaimen laukaisussa maaliskuussa 2004 lopulta kolmannella yrittämällä. Huono sää ja tekninen ongelma toivat heti alussa mutkia matkaan. Luotain laukaistiin kohti taivaita Ariane-raketin kyydissä Ranskan Guyanasta.

Suomalaista mielenkiintoa kymmenvuotisessa miljardiprojektissa on lisännyt luotaimen laitteisto, jonka suunnitteluun ja valmistamiseen on osallistunut kymmeniä suomalaisyrityksiä, mm. Patria ja Ilmatieteen laitos.

Suomalaislaitteisto historiallisessa tapahtumassa

Luotaimen mukaan lähetettiin Philae-laskeutuja, jonka tehtävä on huikea ja ainutlaatuinen: laskeutua komeetan pinnalle tutkimaan, mistä se on tehty.

Juuri tämän laskeutujan keskustietokoneen massamuisti esimerkiksi rakennettiin Ilmatieteen laitoksella. Patria puolestaan osallistui Rosettan rungon ja sähkövirran jakeluyksikköjen rakentamiseen.

Ilmatieteen laitos odottaa erityisesti laskeutujan ensikosketusta komeettaan, koska heidän rakentamansa mittalaite koskettaa ensimmäisenä taivaankappaleen pintaa. Laskeutumisjalaksissa sijaitsevan PP-anturin avulla voidaan laskea komeetan pinnan vesipitoisuus.

Koskaan aiemmin komeettaa ei ole tutkittunäin läheltä, joten suomalaisetkin ovat mukana tekemässä historiaa.

Määränpää 675 miljoonan km päässä auringosta

Rosetta lähetettiin tutkimaan P67P/Tshurjumov-Gerasimenkona tunnettua komeettaa eli pyrstötähteä. Matka komeetalle (675 miljoonaa kilometriä auringosta) on niin pitkä, että sen onnistumisessa tarvittiin mielenkiintoista taktiikkaa: Rosettaa kierrätettiin kiertoradalla Maan ympäri keräämässä lisävauhtia.

Vuonna 2009 eli viisi vuotta laukaisemisensa jälkeen se ohitti maapallon viimeisen kerran. Seuravaksi suuntana oli Jupiterin kiertorata.

Tällä matkalla jännittävyyttä lisäsi se, että luotaimesta käytännössä loppui virta, sillä se oli niin kaukana auringosta, että aurinkopaneelit lakkasivat toimimasta. Niiden oli määrä alkaa jälleen toimia muutamaa vuotta myöhemmin, kun komeetta tulisi lähemmäksi aurinkoa.

Rosetta twiittasi heti herättyään

Niinpä tammikuussa tutkijat olivat jälleen kuin tulisilla hiilillä: alkaisivatko paneelit jälleen tuottaa sähköä, ja heräisikö lluotain eloon. Tässä vaiheessa matkaa avaruuskiitäjälle oli kertynyt jo 800 miljoonaa kilometriä.

Kaikkien riemuksi sähköjärjestelmät käynnistyivät lähes tuhannen päivän hiljaiselon jälkeen, ja mitä se modernina laitteena tekikään: Twiittasi. Viesti eri kielillä kuului "Hei maailma!" .

"Vain" yhdeksän miljoonan kilometrin päässä määränpäästään luotain lähti seuraamaan kohdettaan saavuttaakseen sen marraskuussa. Heinäkuussa komeetta oli jo luotaimen kameroiden tähtäimissä Maahan saatiin ensimmäisiä kuvia. Kuvissa näkyi Hessu Hopon superpähkinää muistuttava möhkäle. Vaikka komeetta kiertää aurinkoa, se on jäässä.

Elokuussa komeetta näkyi uusissa kuvissa jo hienosti, ja luotain alkoi etsiä laskeutumispaikkaa. Nyt laskeutumispaikkakin (pienemmän puoliskon laella) on selvillä, ja tutkimukset voivat viimein pian alkaa.

Tiedemaailman odotukset korkealla

Mistä komeetta koostuu, kuinka paljon siinä on vettä, kuinka paljon orgaanisia yhdisteitä ja muita aineita, ovat kysymyksiä, jotka tutkijoita kiinnostavat erityisesti. Vastauksia haetaan laskeutujan avulla. Siinä on kameroita, ja laitteita, joilla näytteitä voidaan kerätä ja analysoida. Laskeutujan pitäisi pystyä mm. porautumaan 30 sentin syvyyteen komeetan pinnan alle.

Tutkijoiden mielestä pyrstötähtien tutkiminen on kaiken arvoista, koska niitä pidetään aurikokuntamme vanhimpina kappaleina. Ne ovat säilyneet kaukana auringosta samassa tilassa, missä ne olivat aurinkokunnan syntyessä.

Tästä syystä oletetaan, että komeetan pyrstön pölyn ja kaasun sekä komeetan pinnan kaapiminen voivat tuoda lisää tietoa ihmiskuntaa todennäköisesti sen synnystä alkaen askarruttavaan kysymykseen: Mistä ja miten kaikki sai alkunsa.

Lue seuraavaksi