Koe uusi yle.fi

Rajuja iho-oireita, oksentelua, työkyvyttömyyttä – tämän hinnan ammattilaiset maksavat kauneudestasi

Kauneuden ammattilaiset kertovat oireista, joita he saavat työhönsä kuuluvien kemikaalien käsittelystä. Moni kieltää aineiden ja oireiden yhteyden ammatinvaihdon pelossa viimeiseen asti ja jatkaa töitään terveysongelmista huolimatta.

ilmiöt
Kati Kristiina Mouhulla testataan, mille kaikille aineille hän on herkistynyt tai allergisoitunut.
Kati Kristiina Mouhu

31-vuotias Susanna Takala on tehnyt työkseen rakennekynsiä seitsemän vuotta. Aluksi hän käytti työssään ilmakovetteista akrylaattia. Se on voimakastuoksuinen.

Takalan asiakkaat ottivat vuosien varrella useaan otteeseen esille, tuoksun voimakkuuden: eikö sen hengittämisestä tule huonoa oloa tai päänsärkyä?

– Ei, oli aina vastaukseni.

Hän sanoi, ettei ole muuta vaihtoehtoa, kuin että lopetat.

Susanna Takala

Takalalle alkoi kuitenkin tulla erikoisia oireita. Korvat olivat tukossa, oli astmaa sekä iho-oireita, silmät turposivat, raajat puutuivat ja muisti heikkeni. Hän kävi vaivoistaan lääkäreillä.

Esimerkiksi korvalääkärin tuomio oli yksiselitteinen. Kynsien tekemisessä käytettävistä aineista tulee pölyä, joka menee korvakäytäviin. Akryylinesteen tuoksu turvottaa limakalvot.

– Hän sanoi, ettei ole muuta vaihtoehtoa, kuin että lopetat.

Takala jatkoi kynsien tekemistä.

– Päivän viimeisten asiakkaiden aikana aloin sönköttää ja oli humalainen olo. Asiakkatkin sanoivat, että jo tunnissa tuli pöhnäinen olo ja väsytti. Kuittasin kaiken mielikuvituksen tuotteena.

"Kielsin oireet ja keksin muita syitä"

Todellinen herätys tuli viime kesänä, kun Takala meni sairaalaan tutkittavaksi. Hän sai hemiblegisen halvauksen ja joutui osastolle.

– En voinut kävellä, en osannut puhua, en muistanut asioita. Olin sekava. Sain kouristuksia.

Kemistit suojaavat itsensä, me teemme paljain käsin.

Heli Mäkisalo

Diagnoosi oli hemimigreeni. Voimakastuoksuiset akrylaatit saattoivat laukaista migreenin, Takala sanoo.

– On se aika selvää. Oireita tuli heti ensimmäisten työvuosien aikana. Mutta työ oli minulle tärkeää, kielsin oireet ja keksin muita syitä.

Kun Takala kuntoutui, hän jatkoi töitään kynsiteknikkona samoilla aineilla kuin aiemminkin.

– Heti avattuani purkin minulta meni puhekyky ja puhuin sekavia asiakkaalleni. Se pelästytti meidät molemmat. Oksensin ja voin pahoin kaksi kuukautta sen jälkeen. Lääkäri kehotti välttämään ainetta.

Asiakkaille rakennekynsissä käytetyt aineet eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet ongelmia, Takala kertoo.

"Herkistyminen voi puhjeta allergiaksi milloin vain"

Myös kolmikymppinen hiusmuotoilija, meikkitaiteilija Kati Kristiina Mouhu on kulkenut kivisen tien kemikaaleille herkistymisen vuoksi.

Alkuun hän huomasi irtoripsien kiinnittämisessä käytettävän mustan liiman kutittavan. Kampauksia tehdessään jotkin hiuskiinteet saivat kädet kutiamaan.

Haluan, että muutkin tietävät ja että viesti menee kemikaalitehtaille asti. Allergisoivat aineet pitää korvata jollain muulla.

Susanna Takala

Hiuksia ja kulmakarvoja värjätessään ja värejä pois pestessään hän on aina käyttänyt hanskoja. Silti hän herkistyi.

Mouhu ei voi enää käyttää lainkaan silmämeikkiä ja värjää omia hiuksiaan vain raidoilla, joissa väriaine ei kosketa hiuspohjaa. Muovisankaisista silmälaseistakin tulee ihoreaktio.

– Toistaiseksi herkistymiseni ei rajoita asiakastyötäni paljoa. Tuotevalinnoilla ja itseäni suojaamalla sekä oikeilla työtavoilla olen vielä pärjännyt. Mutta herkistyminen voi puhjeta allergiaksi milloin vain.

Monissa hiustuotteissa on samoja akrylaatteja kuin rakennekynsissä ja ripsipidennyksissä.

Allergiatesti vahvisti epäilyt

Tänä syksynä Mouhu on käynyt allergiatesteissä. Niissä testataan esimerkiksi erilaisia liimoja, hiusvärien ainesosia, pigmentteja, metalleja ja tuoksuja.

Tutkimukset ovat vielä kesken, mutta reaktioita on jo tullut.

Mouhu on ratkaissut kemikaaleille herkistymisen ja kutsumusammattinsa harjoittamisen ristiriidan siten, että jatkossa hän aikoo muokata työtään meikkaus- ja opetuspainotteisempaan suuntaan.

"Totesin, että tämä oli tässä"

Mouhun ja Takalan tavoin 29-vuotias estenomi Heli Mäkisalo on altistunut työssään akrylaateille. Hän on ollut kauneusalalla vuodesta 2005 lähtien.

Mäkisalo on opiskellut meikkaaja-maskeeraajaksi, kosmetologiksi ja estonomiksi ammattikorkeakoulussa. Nykyään hän opettaa ammattikoulussa kauneusalaa ja rakennekynsien tekoa.

Myös kasvovoiteissa voi olla akrylaatteja antamassa sileän ihotuntuman. Olen tullut niille niin herkäksi, että kasvovoiteestakin voi tulla reaktio.

Heli Mäkisalo

Ennen opettajantyötään Mäkisalo sai kuitenkin todeta, että hän ei itse voisi tehdä esimerkiksi kynsiä täysipäiväisesti. Sitäkin hän nimittäin on kokeillut.

Noin vuoden työskentelyn jälkeen alkoivat käsien iho-oireet. Kutinaa, rakkuloita. Sormista valui nestettä.

– Yhdistin sen pikkuhiljaa rakennekynsiaineisiin. Olin kouluttautunut myös ripsiteknikoksi eli tein ripsipidennyksiä. Liimoissa käytetään samoja aineita, akrylaatteja, jotka herkistävät.

Mäkisalo teki testin. Hän jätti kynsityönsä kokonaan. Iho parani ja oireet hävisivät.

Kun hän aloitti työt uudelleen, ihoreaktiot palasivat.

Mäkisalon herkistyminen akrylaatille on myös todettu allergiatesteillä. Hänelle suositeltiin välttämään aineen kanssa tekemisissä olemista.

– Totesin, että tämä oli tässä. En voi ainakaan kokopäiväisesti kynsiä tehdä. Se oli ikävää, koska tykkäsin työstä.

Tekijästä opettajaksi

Mäkisalo keksi Mouhun tavoin keinon yhdistää ammattitaitonsa ja mennä silti terveys edellä. Hän ryhtyi opettamaan kynsien tekoa lahtelaisessa ammattioppilaitoksessa.

– Opetan teoriaa ja käytäntöä. Omien kokemusteni vuoksi puhun paljon allergioista ja ihon, käsien sekä hengitysteiden suojaamisesta. Painotan kursseilla, miten suojautua aineilta oikeaoppisesti.

En voi ainakaan kokopäiväisesti kynsiä tehdä. Se oli ikävää, koska tykkäsin työstä.

Heli Mäkisalo

Vaikka työnkuva on muuttunut, vuosien altistuminen kemikaaleille näkyy arjessa edelleen.

Hammaslääkärissä Mäkisalon pitää varoa paikkausaineita, jotka sisältävät samoja akrylaatteja kuin kauneustuotteissa.

Kerran hän unohti mainita akrylaattiallergiastaan lääkärille. Kun hampaaseen laitettiin paikka, suu täyttyi rakkuloista.

– Sama homma hiustuotteissa. Myös kasvovoiteissa voi olla akrylaatteja antamassa sileän ihotuntuman. Olen tullut niille niin herkäksi, että kasvovoiteestakin voi tulla reaktio.

Aine, johon kemisti koskee vain suojahansikkaat kädessä

Mäkisalo pitää kummallisena sitä, että kauneusalalla käsitellään kevyesti suojautuneena aineita, joihin esimerkiksi kemistit koskevat vain suojahansikkaat kädessään.

– Estenomikoulussa kemistit sanoivat käsittelevänsä akrylaatteja vain suojakaapissa. Sekin kertoo, miten voimakkaista aineista on kyse. Kemistit suojaavat itsensä, me teemme paljain käsin ilman imuria.

Heti avattuani purkin minulta meni puhekyky ja puhuin sekavia asiakkaalleni. Se pelästytti meidät molemmat.

Susanna Takala

Mäkisalo opettaa tuleville kauneusalan ammattilaisille suojaamisen tärkeyttä. Tilassa, jossa käsitellään vahvoja kemikaaleja, pitää olla hyvä ilmanvaihto, suu on suojattava, käsiin laitettava kestävät hansikkaat ja ihokin pitää suojata.

Työskentelypiste pidetään puhtaana ja geelipurkit pyyhitään säännöllisesti, ettei aineita päädy paljaalle iholle.

Myös Mouhu ja Takala pyrkivät suojaamaan itsensä kemikaalialtistukselta kaikin mahdollisin keinoin.

Takala on voinut palata töihin vaihdettuaan ilmakovetteiset akrylaatit hajuttomiin, vähemmän allergisoiviin geeleihin ja lisättyään suojausta.

Nykyään hän tekee töitä päässään kasvomaski, suojalasit ja paksut kumihanskat. Lähistöllä pörisee aina myös kaksi imuria poistamassa pölyä.

Tilalle lasikuitukynnet?

Suojautumisvälineistä huolimatta kauneusalan ammattilaiset ovat huolissaan alan tekijöiden työturvallisuudesta.

– Tottakai se huolestuttaa, että ihmiset ovat tekemisissä aineiden kanssa. Eniten huolestuttavat ne, jotka alkavat tehdä vaikkapa kynsiä ilman mitään koulutusta, Heli Mäkisalo sanoo.

Oksensin ja voin pahoin kaksi kuukautta sen jälkeen. Lääkäri kehotti välttämään ainetta.

Susanna Takala

– Tosin silloin, kun minä kävin koulutuksen, suojautumisesta ei vielä tiedetty eikä puhuttu tarpeeksi. Nykyään, kun allergisoituneita tulee koko ajan lisää, siitä puhutaan enemmän, hän jatkaa.

Susanna Takala toivoo, että kauneusalasta tulisi nykyistä valvotumpaa. Hänen mukaansa tilanne alalla korjaantuu vain, jos kouluttajana saisivat toimia sertifioidut tekijät.

– Ja maahantuojat ottaisivat vastuun, että tuotteet ovat turvalliset. Olen ymmälläni, että esimerkiksi ilmakovetteista akrylaattia saa markkinoida. Kouluttaja, joka itse tekee akryyleillä, sanoo syytöksiäni vakaviksi. Mutta haluan, että muutkin tietävät ja että viesti menee kemikaalitehtaille asti. Allergisoivat aineet pitää korvata jollain muulla.

Kosmetiikan kemialliseen puoleen perehtynyt Heli Mäkisalo huomauttaa, että ainesosia pyritään kyllä uudistamaan ja kosmetiikkayhtiöt yrittävät löytää paremman ratkaisun.

– Akrylaatin tilalle ei tietääkseni ole keksitty mitään. Tosin nythän jo ainakin ulkomailla tehdään niin sanottuja silkkikynsiä eli tehdään kynnet lasikuidusta. Silloin käytetään taas muita vahvoja, herkistäviä aineita.