Venäläisten syvyyspommittama mies: "Ei tainnut naapuri tykätä, kun katkaisimme heiltä vaijerin"

90-vuotias Lauri Puonti on yksi viimeisistä elossa olevista sukellusveneveteraaneista. Hän työskenteli jatkosodassa sukellusvene Vetehisellä, joka joutui syvyyspommituksen kohteeksi jo Puonnin ensimmäisellä partiomatkalla.

Kotimaa
Vetehisen asevelvolliset
Sukellusvene Vetehisen asevelvolliset vuonna 1944. Lauri Puonti ylärivissä ensimmäisenä vasemmalla.Lauri Puonnin kotialbumi

Lauri Puonti sai 18-vuotiaana komennuksen sukellusvenelaivueeseen Suomenlinnaan tammikuussa vuonna 1943. Ennen kutsuntoja hän oli hankkinut työkokemusta lämmittäjänä kauppalaivoilla.

– Se oli rankkaa aikaa etenkin tyynellä säällä. Pannuhuoneessa oli niin kuuma, että käsivarsista paloi nahka, nyt 90-vuotias Puonti muistelee kotonaan Kouvolan Kuusankoskella.

Sukellusvenematruusikurssi kesti noin kuusi viikkoa. Siellä Puonti tutustui mm. sukellusveneoppiin, koneoppiin, sähköoppiin ja viestioppiin. Hänen keskiarvonsa oli kurssin päättyessä yli yhdeksän. Kurssin johtaja, sukellusvene Vetehisen konepäällikkö otti Puonnin Vetehiselle dieselmatruusiksi.

– Tehtävä oli rasvata venttiilejä, kun joku kilahti. Isoista moottoreista lähti kova meteli. Korvatulppia ei käytetty. Onneksi selvisin siitä niin, ettei minulla ole kuulossa kuin pieni mutka 4 000 hertsin kohdalla.

Kahden syvyyspommin välissä

Vetehinen joutui venäläisten syvyyspommituksen kohteeksi heti Puonnin ensimmäisellä partiomatkalla.

Mennyt elämä vilahti ohi silmänräpäyksessä.

Lauri Puonti

– Menimme pinta-ajossa Suomen puolella viimisen saaren nokasta ulos. Itäisen Suomenlahden edessä näkyi kaksi pistettä, minkä jälkeen sukelsimme vajaan tunnin ajan.

Pisteet olivat raivaushinaajia, joiden välissä kulki raivausvaijeri.

– Katkaisimme raivausvaijerin poikki. Veneessä tuntui nykäys, kun vaijeri katkesi. Ei kai se naapuri oikein tykännyt. Sen jälkeen tuli pari tuntia syvyyspommeja.

Vetehiseen ei osunut, mutta lähellä se oli.

– Jäimme kahden syvyyspommin väliin. Elämä oli hiuskarvan varassa. Kyllä siinä mennyt elämä vilahti ohi silmänräpäyksessä. Pommeja tuli myöhemminkin, mutta se ei ollut niin rankkaa kuin tuo ensimmäinen.

Yöllinen miinoitus meni mönkään

Partiomatkoja tehtiin aluksi lähellä mannerta ja Koivistoa. Kun saksalaiset aloittivat partioinnin lähellä rannikkoa vuonna -44, matkat suuntautuivat lähelle Lavansaarta.

Emme ehtineet koskaan ampua kolmea laukausta ennen kuin lentokone kääntyi pois.

Lauri Puonti

Vetehisellä ei käytetty Puonnin aikana tykkiä muuhun kuin aluksen puolustamiseen pinnalle noustessa.

– Lentokoneet tulivat päälle parissa minuutissa. Tykeissä oli valmiiksi ajastetut ammukset. Emme ehtineet koskaan ampua kolmea laukausta ennen kuin lentokone kääntyi pois.

Heinäkuussa 1944 Vetehinen teki miinoitusmatkan Koiviston salmeen. Miinat oli tarkoitus laskea yöllä, mutta toisin kävi.

– Matkalla oli niin paljon vaikeuksia, että pääsimme aloittamaan miinoituksen vasta aamulla, kesäaamun täydessä valossa.

Romuksi Belgiaan

Vetehisellä palveli 31 miestä. Valtaosa heistä oli kantahenkilökuntaa, asevelvollisia ei puoliakaan.

– Heistä on hengissä enää kaksi.

Suomella oli jatkosodassa viisi sukellusvenettä. Isoja veneitä olivat Vetehisen lisäksi Vesihiisi ja Iku-Turso. Pienemmät veneet olivat Saukko ja Vesikko.

Sukellusvene piti jo omalla olemassaolollaan venäläiset Kronstadtin puolella.

Lauri Puonti

– Sukellusveneillä oli iso merkitys sodassa. Sukellusvene piti jo omalla olemassaolollaan venäläiset Kronstadtin puolella.

Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta sukellusveneet, minkä jälkeen Vetehinen, Vesihiisi, Iku-Turso ja Saukko myytiin romuksi Belgiaan.

Vesikko museoitiin ja entisöitiin. Se on edelleen museona Suomenlinnan Suvisaaressa Tykistölahden rannalla.