Koe uusi yle.fi

Kännykästä ja netistä kehitellään välinettä myös stressin hallintaan

Digitaalisiin terveyspalveluihin on tulossa yhä enemmän henkiseen hyvinvointiin liittyviä apuvälineitä kuten kännykkä- tai nettisovelluksia. Tällaiset terveyspalvelut pitäisi saada laajemmin osaksi ihmisten arkea, arvioi Oulun yliopiston väitöstutkimus.

tiede
Kuvassa nainen pitää käsissään kännykkää ja kuuntelee kuulokkeilla jotain
Raila Paavola / Yle

Perinteisten sykemittarien ja urheilusuoritusta seuraavien sovellusten rinnalle on tullut esimerkiksi stressinhallintaan tai mielalan kohentamiseen tarkoitettuja sovelluksia.

Oulun yliopistossa perjantaina tarkastettava väitöstutkimus arvioi, että digitaaliset terveyspalvelut pitäisi saada nykyistä laajemmin osaksi ihmisten arkea. Niin sanottu vakuuttava teknologia voi esimerkiksi suostutella ihmistä muuttamaan käyttäytymistään.

– Vakuuttava teknologia voi auttaa ihmistä asettamaan jonkin tavoitteen, seuraamaan sen toteuttamista ja antamaan esimerkiksi palkinnon lopussa. Uskon, että tulevaisuudessa myös henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin tarkoitetut ratkaisut yleistyvät. Haastetta onkin niiden kehittämisessä, koska perinteiset tavat eivät välttämättä sovi henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin puolelle, aiheesta väittelevä VTT:n erikoistuskija Marja Harjumaa sanoo.

Lyhyitä ja tehokkaita harjoituksia

Erilaisissa sovelluksissa voidaan käyttää esimerkiksi psykologisia harjoituksia ja vertaistukea. Vakuuttava teknologia perustuu samaan kuin ihmisten välinen kanssakäyminen eli esimerkiksi erilaisiin suostuttelustrategioihin.

Yksi sovellus on VTT:n ja Jyväskylän yliopiston suunnittelema Oiva-harjoitusohjelma, joka on suunnattu erityisesti stressaantuneiden työikäisten käyttöön. Käynnykän tai netin avulla voi tehdä esimerkiksi 2-3 minuutin harjoituksia, jotka auttavat keskittymään ja käsittelemään ikäviä ajatuksia.

Ennaltaehkäisevä vaikutus suuri

Olennaista on kuitenkin ymmärtää, mihin kutakin teknologiaa käytetään ja miten sitä kannattaisi käyttää. Pelkkä teknologinen innovointi tai sovellus ei yksistään riitä, vaan jokaiseen tilanteeseen ja esimerkiksi sairauteen pitäisi löytää sopiva toiminto.

– Nämä teknologiat pitäisi ottaa osaksi terveyspavleluja ja ihmisten arkea. Ne pitäisi suunnitella yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Nyt kun terveyspalvelut ovat julkisella puolella tukossa, ottaisin kyllä kaikki keinot käyttöön ja digitaalisen teknologian avuksi, tutkija Marja Harjumaa arvioi.

Filosofian maisteri Marja Harjumaa väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 14. marraskuuta. Tietojärjestelmätieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Vakuuttavien tietojärjestelmien kehittäminen – Viitekehys käyttäytymisen muutosta tukevien tietojärjestelmien suunnitteluun ja arviointiin ja sen soveltuvuus e-Health-kontekstissa.