Tässäkö ratkaisu pääkaupunkiseudun asuntopulaan?

Helsinkiläisen arkkitehtiopiskelijan visio on pieni, omalle pihalle sijoitettava omakotitalo. Ensimmäinen mallikappale on juuri asennettu Vantaalle. Sen valmistumisen jälkeen on tarkoitus aloittaa massatuotanto.

Kotimaa
Olli Enteen rakentama omakotitaloyksiö Vantaan Korsossa.
Yle

Keskiviikko oli kuumottava päivä arkkitehtiopiskelija Olli Enteelle. Vuosien suunnittelun, rakentamisen ja rahallisen panostuksen tulos – minikokoinen omakotitalo – killui kirjaimellisesti ilmassa, suunnattoman suuren nosturin varassa.

– Ensimmäisen elementin kanssa se oli vähän, että raaskiikohan edes katsoa? Kyllä se jännitti tosi paljon, et miten tuo tulee onnistumaan, Enne kertaa.

Talo istutettiin kuitenkin onnistuneesti Vantaan Korson maaperään. Sen on tarkoitus olla muuttokunnossa tammikuussa ja sen asukkaaksi ryhtyy arkkitehti itse.

– Me vietetään perheen kanssa siellä tosin jo joulua, Enne sanoo.

"Giganttinen" määrä uusia kämppiä

Enteen visio on Yksiö Puutarhassa (siirryt toiseen palveluun) ja arkkitehti kaavailee siitä ratkaisua pääkaupunkiseudun asuntopulaan. Idea on yksinkertainen. Suomessa isoja pihoja riittää, joten miksei täytettäisi niitä asunnoilla?

– Näitä tontin omistaja voisi sitten halutessaan vuokrata eteenpäin, ja näin saada hyvät lisätienestit palkkaan tai eläkkeeseen. Tai miksei sitten vaikka asunnoksi omille vanhemmillensa, Enne kertoo.

Potentiaalisesta tonttimaasta ei olisi pulaa. Enteen laskelmien mukaan pelkästään pääkaupunkiseudun omakotitalotonteille mahtuisi 75 000 kappaletta juuri asennetun mallikappaleen kaltaista 40 neliön yksiötä.

– Jo kaavoitetulle alueelle näitä mahtuisi yli 60 000, mikä on giganttinen määrä. Jos ajatellaan, että vaikka prosentti näistä aktivoitaisi, niin sekin olisi 600 uutta taloa ja niissä voisi parhaimmillaan asua yli tuhat ihmistä. Kyllä sitä potentiaalia on, kunhan sitä käydään aktivoimaan.

Mutta mitä se maksaa?

Enteen budjetti Korson mallikappaleelle kaikkine kustannuksineen on 150 000 euroa ja toistaiseksi näyttää siltä, että budjetti alitetaan. Lukuun sisältyy itse talo ja perustukset kahdelle talolle. Toisen on tarkoitus valmistua samalle tontille kesällä.

– Talon hinta riippuu hirveän paljon siitä mitä talon ostaja haluaa, mutta kyllä sitä hintaa on tarkoitus saada tuosta alemmas.

Hintaa painaa alas myös se, että energiatodistusta alle 50 neliön talolle ei tarvitse hankkia.

– Se ei tarkoita, ettei talo olisi taloudellinen. Energiatodistus ei esimerkiksi ota yhtään huomioon sitä, minne talo rakennetaan, Enne huomauttaa.

Oleellisempaa hinnan kannalta lienee se, että suureen tonttiin ei tarvitse sijoittaa, kun idea on rakentaa omalle pihalle. Seuraavaksi olisi tarkoitus aloittaa massatuotanto, minkä kokoluokka riippuu luonnollisesti kysynnästä.

– Projektin varrella sellainen viitisenkymmentä tontinomistajaa on sanonut, että kiinnostuneita ollaan, Enne sanoo.

Ovatko suomalaiset valmiita tiiviimpään asumiseen?

Enteen idean menestys riippunee pitkälti siitä, ovatko suomalaiset valmiita siihen, että oman omakotitalon pihalla asuu joku muu. Enne uskoo, että tulevaisuudessa pienissä omakotitaloissa voisivat asua esimerkiksi tontinomistajien eläkkeelle siirtyneet vanhemmat, tai opiskelijoita vuokralla.

– Uskoisin, että asumisen suuntaukset on muuttumassa. Asujat haluavat jotain persoonallista, oman näköisen talon. Ja tonttimaa on kallista. On ekologisempaa asua tiiviimmin.

Tukea Enteen ajattelulle tulee länsinaapurista.

– Ruotsissa saa heinäkuusta lähtien rakentaa 25-neliöisen omakotitalon jopa ilman rakennuslupaa tontillensa ja siitä povataan suurta menestystä. Ehkä tällanen rantautuu Suomeenkin pian.