"Ei tuntunut mahdolliselta, että suomalaiset kuolisivat maksakirroosiin enemmän kuin ranskalaiset"

Neljäkymmentä vuotta sitten alkoholin aiheuttamien sairauksien listalla oli vain alkoholimyrkytys, nyt sillä on kuusikymmentä erilaista tautitilaa, sanoo professori Onni Niemelä. Niemelän johdolla on syntynyt lukuisia alkoholilääketieteen tutkimuksia ja hänen "tallissaankin" väitöskirjoja jo kahdeksan. Alkoholi on yksi suomalaisen yhteiskunnan merkittävistä uhista, joten työsarkaa tutkijoilla riittää.

Kotimaa
Punaviinipulloja jonossa ja rivissä kaupan hyllyllä.
Antti Haanpää / Yle

Lääketieteen tohtori Onni Niemelällä on kymmenien vuosien kokemus alkoholilääketieteen tutkimuksesta. Tällä hetkellä hän vetää Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivan Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston hankkeessa alkoholilääketieteen ryhmää.

Niemelän "tallista" on valmistunut kuudentoista vuoden aikana kahdeksan väitöskirjaa alkoholilääketieteen alalta. Väitöstöissä on selvitetty esimerkiksi sitä, miksi ja millä annoksilla päihteet vaurioittavat elimistöä.

– Mielestäni on tullut paljonkin käytännöllisiä sovellutuksia. Yksi, tuoreimpien tulosten valossa on se, että nyt on valtakunnallsestikin lähdetty määrittelemään uudelleen maksaentsyymin normaaliarvoja terveydenhuollossa. Helsingin alueella ne on otettu käyttöön, samoin Seinäjoella ja nyt Vaasassa, Onni Niemelä mainitsee esimerkkinä ja lisää vuosien varrella saavutetun useita yksittäisiä tuloksia, joilla on kansainvälistäkin kantavuutta.

– Terveydenhuoltoon on saatu sellaisia työkaluja, joita oikein käytettyinä voidaan käyttään niin, että yksittäisen potilaan kohdalla voidaan pysäyttää haitallista kehitystä jo varhaisemmassa vaiheessa.

Ennen oli maksakirroosi, nyt on kuusikymmentä tautinimikettä

Professori Onni Niemelä muistuttaa, että alkoholi on yksi suomalaisen yhteiskunnan merkittävimmistä uhista ja työikäisen väestön kuolinsyistä.

– Jos ajatellaan sen merkitystä kansantaloudellisesti, niin alkoholi ja siihen liittyvä sairastaminen sekä terveysongelmat aiheuttavat jopa viiden miljardin euron kulut vuodessa, Niemelä sanoo.

Kolmessa-neljässäkymmenessä vuodessa, kun Niemelä on alaa tutkinut, muutosta on tapahtunut monessa suhteessa.

Kolmekymmentä vuotta sitten ei tuntunut mahdolliselta, että suomalaiset kuolisivat maksakirroosiin enemmän  kuin ranskalaiset

Professori Onni Niemelä

– Neljäkymmentä vuotta sitten ei tunnettu koko tautiluokituksessa kuin alkoholimyrkytys. Nyt tunnetaan yli 60 erilaista lääketieteellistä nimikettä erilaisia tautitiloja, joissa alkoholi on suoraan osallisena, Onni Niemelä toteaa.

– Nyt arvellaan, että tuhatta synnytystä kohden syntyy viidestä kymmeneen lasta alkoholin vaurioittamina. Se on iso luku, Niemelä huolehtii.

Niemelä arvelee, että kehityksen taustalta löytyy mm. lisääntynyt alkoholin kulutus. Professori muistuttaa myös, että vuosien mittaan suomalaisista on tullut entistä ylipainoisempia, jolloin yhteisvaikutusten kautta tulevat sairaudet ovat lisääntyneet.

– Kolmekymmentä vuotta sitten alkoholin maksakirroosi oli suhteellisen harvinainen, mutta nyt se on niin yleinen, että sen esiintyvyys on noin 24 per sata tuhatta - eli korkein Länsi-Euroopassa. Kolmekymmentä vuotta sitten ei tuntunut mahdolliselta, että suomalaiset kuolisivat maksakirroosiin enemmän kuin ranskalaiset, Niemelä sanoo.

Oma tietämys yhteiseen käyttöön

Professori Onni Niemelä iloitsee ryhmänsä tutkimustyön kautta syntyneistä tuloksista. Jossain tutkimustyön taustalla on myös ajatus vaikuttaa suomalaisten asenteisiin alkoholin käyttöä kohtaan.

– Se on aina ollut tavoitteena, mutta tuloksista voidaan olla eri mieltä, Onni Niemelä sanoo.

– Tutkimuksen yksi tavoite olisi, että tieteellisen tiedon kautta lisätään väestön tietoisuutta (alkoholin) haitoista ja sitä kautta päästäisiin siihen, että olisi helpompi ennaltaehkäistä tilanteita, joissa vaurioita lähtee syntymään.

Yksin tutkimustyöllä ei kuitenkaan maailmaa muuteta.

– Viimeisimmät tilastot näyttävät, että (alkoholin) kulutus on korkeimmasta arvosta lähtenyt laskuun. Pelkkä tutkimustyö ei ole se, joka sen aiheuttaa, vaan laajemminkin saatavuus, hintapolitiikka, muut asenteelliset kysymykset ja esimerkiksi nuorisokulttuurin trendit vaikuttavat. Siinä kehityksessä pitää olla mukana ja tuoda omaa tietämystä siihen käyttöön, Niemelä toteaa.