Koe uusi yle.fi

Saamentutkijat koolla Inarissa – Professori kehottaa saamentutkijoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun

Toronton yliopiston professori Rauna Kuokkanen sanoo, että hän on Suomeen muutettuaan huomannut, että mediassa käytävää keskustelua saamelaisasioista vievät eteenpäin lähinnä poliitikot ja toimittajat. Kuokkanen kehottaakin Inariin tällä viikolla kokoontuneita saamentutkijoita olemaan aktiivisemmin mukana keskustelemassa saamelaisesta yhteiskunnasta.

Yle Saame
Sámedutkama seminára Sajosis 13.11.14
Eljas Niskanen / Yle

Saamentutkijat ovat tällä viikolla koolla Inarissa.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa jatkuu perjantaina Lapin yliopiston, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämä seminaari teemalla Eilisen jälkeen – Saamelaisen yhteiskunnan ja saamentutkimuksen uusia tuulia.

Puheenvuoroja on pitänyt laaja joukko tutkijoita ja esillä ovat olleet niin saamelaisen kuin alkuperäiskansatutkimuksenkin aiheet. Kahden päivän aikana äänessä ovat muun muassa Sanna Valkonen, Rauna Kuokkanen, Anni-Siiri Länsman, Veli-Pekka Lehtola, Lydia Heikkilä, Sandra Juutilainen, Laura Junka-Aikio, Leena Heinämäki, Rauna Rahko-Ravantti, Rauni Äärelä, Hanna Helander, Inker-Anni Linkola, Laura Olsen, Terttu Kortelainen, Juha Pentikäinen, Liisa Holmberg, Anne-Maria Magga, Annika Pasanen, Saara Tervaniemi, Sigga-Marja Magga, Tuija Hautala-Hirvioja, Reetta Toivanen, Janne Saarikivi ja Otso Kortekangas.

Professori kehottaa saamentutkijoita aktivoitumaan yhteiskunnallisen keskustelun suhteen

Toronton yliopiston professori Rauna Kuokkanen sanoi alkupuheenvuorossaan torstaina, että hän on Suomeen muutettuaan huomannut, että mediassa käytävää keskustelua saamelaisasioista vievät eteenpäin lähinnä poliitikot ja toimittajat.

Rauna Kuokkanen
Eljas Niskanen / Yle

Kuokkanen kehottaakin saamentutkijoita olemaan aktiivisemmin mukana keskustelemassa saamelaisesta yhteiskunnasta.

– Miksi annamme ainoastaan poliitikoiden ja journalistien johdatella keskustelua ja kommentoida saamelaista yhteiskuntaa?, Kuokkanen kysyi avauspuheenvuorossaan.

Saamentutkimuksen trendinä saamelaisen yhteiskunnan sisäisten ilmiöiden tutkiminen

Ainakaan siitä ei ole kyse etteikö saamentutkijoilla olisi sanottavaa.

Ánne-Sire Länsman
Eljas Niskanen / Yle

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman kertoo, että saamentutkimus tuottaa paljon uutta tutkimustietoa saamelaisesta yhteiskunnassa.

Tällä hetkellä pinnalla ovat erityisesti saamelaisen yhteiskunnan sisäiset ilmiöt.

– Opiskelijoita ja tutkijoita kiinnostavat nyt saamelaisen yhteiskunnan sisäiset ilmiöt eivätkä niinkään enää valtaväestön ja saamelaisten väliset asiat. Halutaan tutkia saamelaisessa yhteiskunnassa käynnissä olevia prosesseja ja sitä, miten niitä voitaisiin parantaa, edistää ja millaisia vaikeuksia niissä kohdataan.

– Esimerkkinä voisi mainita saamelaiseen opetukseen, kielenelvytykseen ja duodjiin (saamelainen käsityö ja muotoilu) liittyvät kysymykset. Erityisenä teemana on se, miten saamen kieltä voidaan siirtää seuraaville sukupolville, Länsman valottaa.

Tutkijaa kiehtoo saamentutkimuksen suuri vapaus

Tutkijan näkökulmasta saamentutkimuksessa kiehtoo erityisesti sen suuri vapaus. Oulun yliopiston Sigga-Marja Maggan erityisalaa on suhteellisen vähän tutkittu duodji, eli saamelainen käsityö ja muotoilu.

Sigga-Marja Magga
Kirsti Helena Länsman / Yle

– Saamentutkimuksesta tekee erityisen mielenkiintoisen tällä hetkellä se, että meillä on suuri vapaus tehdä tutkimusta. Saamelaisia on aikojen saatossa tutkittu paljon ja yhteiskunnallinen keskustelu on vilkasta. Meillä tutkijoilla on mahdollisuus tarttua mihin tahansa ja etsiä uusia näkökulmia keskusteluissa esiintyviin teemoihin.

Saamentutkimus tuottaa tietoa myös opetuksen tarpeisiin.

– Oma tutkimustyöni on lähtenyt siitä, että olen alkanut ihmetellä asioita. Tämähän on tutkijoille tyypillistä. Oma alani, duodjin tutkimus on vielä hyvin uuttaa eikä sitä ole tehty juuri ollenkaan Suomessa. Norjassa jonkin verran enemmän. Kaikki duodjin parissa tehty tutkimus on hyvin tarpeellista, sillä meillä on Suomessa duodjikoulutusta, mutta ei tutkimustuloksia, joita voisi hyödyntää opetuksessa, Magga pohtii.

Kuka valitsee mitkä saamelaisteemat nousevat julkiseen keskusteluun?

Saamentutkimuksen kohdalla ajatukset vievät helposti politiikkaan. Saamelaiskeskustelua on viime vuodet hallinnut kaksi teemaa: saamelaismääritelmä ja maaoikeudet. Silti aiheissa riittää vielä ammennettavaa.

Laura Junka-Aikio
Eljas Niskanen / Yle

Filosofian tohtori, PhD Laura Junka-Aikio Oulun yliopistosta pohti torstaisessa puheenvuorossaan saamentutkimuksen poliittisuutta ja keskustelua saamelaismääritelmästä.

– Keskustelussa saamelaismääritelmästä olisi tärkeää tiedostaa, miten keskustelu liittyy valtasuhteisiin yhteiskunnassa laajemmin. Keskustelu on saanut hirvittävän isot mittasuhteet verrattuna siihen, millainen prioriteetti aihe on mahdollisesti saamelaisille itselleen. Pitäisi kiinnittää huomiota siihen mitkä tahot tätä keskustelua ikään kuin nostavat ja ylläpitävät vuodesta toiseen. Tämä ei välttämättä olisi keskustelu, joka olisi saamelaisyhteisön sisäistä vaan se on hyvin pitkälti muiden kuin saamelaisten itsensä jatkuvasti ylläpitämää ja ruokkimaa.

– Sitten pitää tietenkin kysyä, että missä määrin tällainen keskustelu kuuluu muille kuin saamelaisille itselleen. Pitää ikään kuin kiinnittää huomiota laajempiin valtasuhteisiin, jotka määrittelevät mitä tutkitaan, mistä keskustellaan, mitkä tutkimukset nousevat pinnalle ja mitkä sitten eivät nouse. Tässä mielessä kaikki tutkimus ja tiedon pyörittäminen on yhteiskunnassa on poliittista, Junka-Aikio miettii.

Laura Junka-Aikio on koittanut hahmottaa sitä, millaisessa valossa keskustelu saamelaismääritelmästä ulkopuolisille näyttäytyy.

– Ilman laajempaa taustatietojen ja paikallisen historian tuntemusta voi olla vaikeaa ymmärtää esimerkiksi minkä takia saamelaiset vastustavat saamelaismääritelmän laajentamista. Kun puuttuvat nämä tiedot, niin helposti tämä riita tulee tulkituksi sillä lailla, että yksi taho on ikäänkuin tällaisen avoimuuden ja demokraattisuuden, erilaisuuden hyväksymisen puolella ja sitten taas toinen taho on nationalistinen, pelkää erilaisuutta ja jotenkin sellainen puhdasverisyyttä vaaliva.

– Jos tähän keskusteluun tutustuu syvällisemmin niin huomaa, että kyse ei ole siitä vaan paljon laajemmista kokonaisuuksista. Peräänkuuluttaisin saamelaismääritelmäkeskustelussa sitä, että pitäisi aina kunnioittaa kontekstia ja pyrkiä tuntemaan se koko laajuudessaan, sillä muuten valmiit tulkintakehykset johtavat helposti johtopäätöksiin, mitkä eivät tee oikeutta sille keskustelulle.

Saamelaisarkisto Inarissa auttaa saamelaisen kouluhistorian tutkijaa

On sanottu, että saamelaiskulttuuri on yksi maailman tutkituimmista. Silti myös saamelaisen yhteiskunnan historian tutkimuksessa riittää työsarkaa.

Otso Kortekangas Tukholman yliopistosta oli seminaaria edeltävällä viikolla työskentelemässä Saamelaisarkistossa Inarissa. Hän on valmistelemassa väitöskirjaa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen kouluhistoriasta.

Otso Kortekangas
Eljas Niskanen / Yle

Valtioiden koulupolitiikka muun muassa saamelaisten kohdalla ei ollut sattumanvaraista, tutkija kertoo.

– Valtiot hakivat tietoisesti esikuvia eri puolilta maailmaa sille, miten opettaa vähemmistökansoja. Kansakoulujen perustaminen ajoittuu tutkimalleni aikakaudelle. Innostuin tutkimaan kouluhistoriaa vertailtuani alkuperäiskansojen opetusta Perussa ja Norjassa ja tätä vertailua aion jatkaa väitöskirjassani.

– Karl Nickulin arkistoja Inarissa tutkiessani olen kartoittanut tutkimusajankohtaa koskevia kansainvälisiä yhteyksiä. Siellä tulee esille hyvin mielenkiintoisia asioita, jotka todistavat sen, että Suomessakin koulupolitiikan suunnitteluun osallistunut lukeneisto oli tietoinen siitä, mitä oli kirjoitettu Amerikan intiaaneista ja brittien alaisten alueiden koulutuksesta. Ei Suomessa eikä pohjoismaissakaan ollut aivan itsenäistä koulutuspolitiikkaa vaan aivan tietoisesti eriarvoinen koulutusjärjestelmä, Kortekangas kertoo.

Lisää kuvia seminaarista löytyy Yle Sápmin avoimella Facebook-sivulla (siirryt toiseen palveluun). Saamentutkimus on teemana Yle Sámi Radion perjantain aamulähetyksessä. Sen voi kuunnella jälkeenpäin Yle Areenasta.