"Se liitetään edelleen pontikkaan, kiljuun ja poliisiin" – Sahdin valmistaminen ei ole kiireisen hommaa

Kuhmolaisen puusaunan muuripadassa ei purputa kiehuva vesi vaan sahtimäski. Kainuulaisten sahdinvalmistajien mielestä sauna on paras paikka tehdä muinaista herkkua. Miesten mielestä suomalaisten mielikuvat sahdista ovat virheelliset.

ilmiöt
Sahdinvalmistamisen Sm-kilpailujen semifinalistit laittavat aluksi padan lämpenemään.

Nikke Kaartisen sahdinvalmistaminen on alkanut aikaisin aamulla kosiskelemalla muinaisoluen henkiä.

Sahtiin pitää suhtautua kunnioittavasti, sen valmistaminen ja nauttiminen sopii kiirettömästä nauttivalle.

Nikke Kaartinen

– Tähänhän liittyy valtava määrä uskomuksia ja taruja. Kuten, että sahtia pitäisi kaataa talon tai saunan kulmille. Sahdinvalmistaminen ei siis ole pelkkä mekaaninen keittoprosessi, kertoo Nikke Kaartinen.

Aki Käräjäoja ja Nikke Kaartinen ovat molemmat innostuneet sahdinvalmistamisesta siinä määrin, että siitä on tullut heille harrastus.

– Tästä tämän kertaisestakaan rantasaunan padassa muhivasta sahdista ei tiedä lopputulosta. Tässä viehättää se, että huonosta alusta huolimatta juomasta voi tulla hyvää ja toisin päin, summaavat miehet.

Etusormi - paras mittari

Miehet valmistavat aika ajoittain sahtia ulkosaunassa Kuhmossa, Syvätervajärven rannalla. Tämän kertaisesta satsista tulee 40 litraa.

Oppi-isäni sanoi, että perinteinen sahtiäijä osaa mitata mäskin lämpötilan etusormellaan, mutta meillä ei vielä sormet kestä

Nikke Kaartinen

– Saunahan se on perinteinen paikka rauhoittua hitaan herkun äärelle. Sahtiin pitää suhtautua kunnioittavasti, sen valmistaminen ja nauttiminen sopii kiirettömästä nauttivalle.

Ensin sahdinvalmistajat ovat laittaneet maltaat saunan vesipataan.

– Padassa muhii myös ruista ja ohraa. Ne tekeytyvät siellä ja samalla tässä nostetaan hiljokseen lämpötilaa, summa Nikke Kaartinen, joka saanut opit muinausoluen tekoon Lahdesta.

– Oppi-isäni sanoi, että perinteinen sahtiäijä osaa mitata mäskin lämpötilan etusormellaan, mutta meillä ei vielä sormet kestä, jatkaa Kaartinen naurahtaen.

Kuhmolaiset Nikike Kaartinen ja Aki Käräjäoja valmistavat sahtia kuhmolaisessa rantasaunassa.
Sanna Kähkönen / Yle

Sahtiosaaminen laajenee

Elokuussa sahdinvalmistuksen SM-kilpailuissa semifinaaliin päässeet miehet saivat paljon kiitosta tuomareilta sahtiosaamisen laajentamisesta pohjoiseen Suomeen.

– Hämehän on perinteisesti ollut sahtialuetta, mutta saimme huomiota juuri siitä, että edustimme ainoana joukkueena pohjoista.

Tämä nyt tuleva joulusahti on perinteisesti tumma, aromikas ja maltainen.

Nikke Kaartinen

– Tämä on muuten tiettävästi ainoa sauna, jossa Kainuussa tehdään sahtia.

Nikke Kaartista kiehtoo sahdinvalmistamisessa myös reseptit, joita on niin monta kuin on tekijöitäkin.

– Ei ole olemassa yhtä oikeaa makua. Kun itse tehdään, niin aina olemme ylpeitä omasta reseptistä.

– Mekin kokeilemme erilaisia juttua, tämä nyt tuleva joulusahti on perinteisesti tumma, aromikas ja maltainen. Tämähän on tuoretuote. Keittolämpötilat muun muassa vaikuttavat makuun.

Nikke Kaartinen valmistaa sahtia kuhmolaisessa rantasaunassa.
Sanna Kähkönen / Yle

Pontikka, kilju, poliisi

Olutharrastus on Nikke Kaartisen mukaan kasvussa, mutta Suomessa ei osata arvostaa sahtia.

– Sahdista pitää aina puhua, kun siihen saa mahdollisuuden. Harvasta paikasta saa hyvää sahtia, siksi sitä pitää itse valmistaa.

Väärät mielikuvat sahdista elävät miesten mielestä tiukasti suomalaisissa.

– Yleisesti se liitetään edelleen pontikkaan, kiljuun ja poliisiin. Nehän ne ovat yleisimmät ajatukset, summaa Aki Käräjäoja.

Sehän siinä on, että sitten kun se on valmista, niin se loppuu aina kesken

Nikke Kaartinen

– Siksi on tärkeää, että saadaan nostettua sahti sille kuuluvalle paikalle, jatkaa Nikke Kaartinen.

Hyvä sahti janottaa

Pikkuhiljaa padan lämpötilaa nostavat miehet laittavat uunin pesään puita.

– Välillä tämän pitää antaa rauhottua kannen alle. Lopussa loppukeitto on hyvinkin kuumaa ja väriltään tumma. Sen jälkeen keitos mätetään sahtikuurnaan. Siinä se tavallaan suodattuu. Lopulta tapahtuu niin sanottu kirkastuminen, eli puhutaan kirkkaasta vierteestä.

– Se vierre laitetaan jäähdyttyään käymään leivinhiivalla, kertoo Nikke Kaartinen.

Sahti pullotetaan ja käyminen kestää viikkoja. Tulevaksi jouluksi valmistuva sahti odotuttaa vielä kuhmolaisia tekijöitä.

– Sehän siinä on, että sitten kun se on valmista, niin se loppuu aina kesken, harmittelee Nikke Kaartinen

– Ja se janottaa, siksiköhän se loppuukin aina kesken, nauraa Aki Käräjäoja.