1. yle.fi
  2. Uutiset

Lukihäiriö ei välttämättä hidasta – tekniikka tulee avuksi

Sonja Ahonen pärjää vastuullisessa hoitoalan työssään lukihäiriöstä ja ADHD-diagnooseista huolimatta. Yhteiskunta ja koulumaailma ottavat hänen mukaansa erilaiset oppijat hyvin huomioon. Apuna voi käyttää monenlaisia sähköisiä apuvälineitä.

terveys
Kuvassa Sonja Ahonen
Rainer Ahonen

Elämä lukivaikeuden kanssa on välillä haastavaa ja hankalaa. Lukeminen on hidasta, tekstin kirjoittaminen jopa mahdotonta Apuna voi käyttää tekniikkaa ja vaikkapa nauhoittaa ajatuksiaan ja jäsennellä niitä sitten paremmin ymmärrettävään muotoon. Teknologialla voi päästä pahimpien lukihäiriökarikoiden yli.

Kokkolalainen Sonja Ahonen kävi alakoulun ilman diagnooseja tai apuvälineitä. Diagnoosi tuli vasta yläkoulussa.

– Diagnoosin jälkeen sain esimerkiksi opiskelumateriaalit etukäteen, että pystyin katsomaan pääkohdat ja seuraamaan opetusta. Ei tarvinnut käyttää aikaa ja voimavaroja kirjoittamiseen. Pystyin sitten kuuntelemaan, mitä opettaja puhuu. Sain myös lisäaikaa tehtävien tekemisiin ja kokeisiin, muistelee nyt jo työelämässä oleva Sonja Ahonen.

Opettaja ehdotti jossain kohtaa, että Sonja voisi valmistaa luennon omasta tarinastaan. Sen avulla koulukaverit saisivat tietää, miksi Sonja oli tunneilta paljon pois ja miksi se oli sallittua.

– Sen avulla luokkatoverit ehkä ymmärtäisivät paremmin, miksi minä käyttäydyin niin kuin käyttäydyin. Minulla on myös ADHD ja sen takia sain liikkua luokassa vapaasti.

Lukivaikeus ja ADHD näkyvät arjessa sillä tavalla, että jos joutuu pitkään istumaan paikallaan, ei pysty keskittymään.

– Pitää ruveta heiluttelemaan käsiä ja jalkoja ja puhumaan hirveästi. Oli helppo keskittyä, kun sain liikkua luokassa.

Diagnoosin jälkeen sain esimerkiksi opiskelumateriaalit etukäteen, että pystyin katsomaan pääkohdat ja seuraamaan opetusta.

Sonja Ahonen

Tekniikka tulee apuun

Lukivaikeuden kanssa ei teknologian aikakaudella tarvitse pärjätä ilman tukea. Tietokoneesta ja kännykästä on ollut Sonjalle apua.

– En ole käyttänyt tietokonetta käsin kirjoittamisen korvikkeena, koska minulla ei siinä ollut niin suuria vaikeuksia. Koulussa kirjoitin läppärille muistiinpanot. Kännykässä käytän nauhoitustoimintoa. Asiat muistuvat nopeasti mieleen, niitä voi kuunnella siitä.

Nauhoitusta voi käyttää esimerkiksi silloin, kun täytyy tehdä kauppalista äkkiä. Ostosten löytämistä auttaa tutussa kaupassa käyminen. Sonja Ahonen ikään kuin kuivaharjoittelee kaupassa käyntiä etukäteen.

– Yleensä laitan silmät kiinni ja näen kaupan siinä mielessäni. Sitten ei tarvitse muuta kuin (mielikuvissa) kävellä kauppa läpi ja jutella kännykkään ne asiat. Kaupassa voi kuunnella listaa kuulokkeilla ja lastata ostokset sen mukaan koriin tai kärryyn.

Avoin suhtautuminen

Sonja Ahonen käy töissä ja pärjää reippaalla asenteellaan mainiosti. Hän ei esimerkiksi salaile lukivaikeuksiaan. Joku toinen voisi tehdä niin.

– Olen ollut aika avoin kaikille. Työpaikan palavereissa toimin sihteerinä. Jos tulee jotain ongelmaa, pyydän toistamaan asiat, jos en saa kirjattua ylös. Ammattia opiskellessani minä marssin koulutusohjelman opettajille sanomaan, että minä olen sitten tämmöinen ja minulla on lukivaikeus. Pyysin, että he sanovat minulle, jos olen liikaa äänessä tai huudan liikaa tunnilla.

Koulumaailma saa Sonjalta paljon kiitosta. Hänen vaikeutensa otettiin huomioon

– Lähihoitajaopiskelussa sain kaiken sen tuen, mitä voi saada. Sain materiaalit, lisäajat ja helppipajat käyttöön. Minua tuettiin tosi hyvin, kun olin hojks-opsikelija eli minulle oli tehty henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Lue seuraavaksi