Suomalainen retkikunta tutkii ilmastonmuutosta Etelämantereella

Tutkimusretkikunta valmistautuu parhaillaan matkustamaan Aboalle, joka on Suomen oma Etelämantereen tutkimusasema. Ryhmä tutkii retken aikana Etelämantereen jäätikköjärviä, meteorologiaa, lunta ja pienhiukkasia. Tutkimusten avulla pystytään ennustamaan, miten ilmasto tulee jatkossa muuttumaan.

Luonto ja ympäristö
Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella on kahdensadan neliön päärakennuksen lisäksi kontteja, joissa sijaitsevat esimerkiksi tutkimuslaboratorio.
Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella on kahdensadan neliön päärakennuksen lisäksi kontteja, joissa sijaitsevat esimerkiksi tutkimuslaboratoriot.Mika Kalakoski / FINNARP

Suomalainen FINNARP 2014 tutkimusretkikunta valmistautuu matkustamaan Etelämantereella sijaitsevalle tutkimusasemalle tämän viikon perjantaina. 13 hengen retkikunta koostuu muun muassa kahdeksasta tutkijasta, lääkäristä, konemestarista ja kokista. Mukana on meteorologeja, jäätiköiden järvien tutkijoita ja aerosolitutkijoita.

– Tutkimusryhmä asettaa mittauslaitteita merijäälle, mutta tekee myös kauko-ohjattavilla helikoptereilla mittauksia eri korkeuksissa. Aerosolitutkijat keräävät hiukkasia ja tekevät laboratoriotutkimusta Aboan asemalla. Nämä ovat kaikki ilmakehätieteen tutkimuksia, jotka liittyvät käytännössä ilmaston muutokseen, kertoo Suomen Etelämanner -tutkimusohjelman päällikkö Mika Kalakoski.

Suomalainen ilmastonmuutokseen tutkimusretkikunta matkaa Etelämantereelle.
Suomalainen ilmastonmuutokseen keskittyvä tutkimusretkikunta matkaa Etelämantereelle Venäjän Novolazarevskaja-aseman kautta. Sieltä matka jatkuu kahdella suksikoneella Aboalle Etelämantereelle.Mika Kalakoski / FINNARP

Kalakosken mukaan kyseisiä ilmiöitä tutkimalla pystytään selvittämään ilmastonmuutoksen mekanismia.

– Tutkimusten avulla pystymme myös ennustamaan, miten ilmasto tulee jatkossa muuttumaan.

Kalakoski kehuu suomalaista tutkimusta erittäin laadukkaaksi.

– Tutkimusryhmämme julkaisevat materiaalia myös kansainvälisesti arvostetuissa, tieteellisissä julkaisuissa ja projekteissa on tutkijoita useista maista. Kyllä suomalainen tutkimus on ihan kansainvälisessä kärjessä.

Myrskytuulet jopa 50 metriä sekunnissa

Eteläisen pallonpuoliskon vuodenajat ovat käänteisiä Suomeen verrattuna, joten tällä hetkellä Etelämantereella on alkukesä. Lämpötilat pysyvät kuitenkin pakkasen puolella.

– Hyvällä kelillä sää on kuin huhtikuussa Lapissa, eli pakkasta on keskimäärin seitsemän astetta. Myrskyt voivat kuitenkin olla sellaista 45-50 metriä sekunnissa, eli ne ovat todella hurjia. Silloin ulkona toimiminen on vaarallista.

Aurinko on myös äärimmäisen polttava, joten tutkimusmatkailijoiden on pidettävä jatkuvasti aurinkolaseja silmillä ja suojattava ihonsa suojavoiteilla.

– Aurinko on koko retkikunnan vierailun, eli kahden kuukauden ajan horisontin yläpuolella. Tämä helpottaa tutkimuksen tekemistä ja paikalla olemista, mutta toisaalta voi hankaloittaa nukkumista ja pidentää helposti työpäiviä. Levosta on siis pidettävä huolta.

Aurinko on koko retkikunnan vierailun, eli kahden kuukauden ajan horisontin yläpuolella

Mika Kalakoski

Viisituhatta kiloa matkatavaraa

Retkikunnan työpiste koostuu noin kahdensadan neliön päärakennuksesta ja konttikylästä, jossa on muun muassa tutkimuslaboratoriot.

– Juomavesi sulatetaan lumesta ja jäästä, sähköä saadaan dieselgeneraattorista. Sen lauhdelämpö lämmittää rakennukset.

Suuri kuljetuslentokone Etelämantereella.
Suomalainen ilmastonmuutokseen keskittyvä tutkimusretkikunta matkaa Etelämantereelle Etelä-Afrikan Kapkaupungin ja Venäjän Novolazarevskaja-aseman kautta. Afrikasta Venäjälle lennetään suurella kuljetuslentokoneella, johon on lastattu yli 5 000 kiloa retkikunnan matkatavaroita.Mika Kalakoski / FINNARP

Rahtia tutkimusretkikunnalla on mukanaan 5 300 kiloa.

Retkikunta lähtee liikenteeseen tämän viikon perjantaina normaaleilla reittilennoilla Kapkaupunkiin, Etelä-Afrikkaan. Pari päivää kestävän lastauksen jälkeen matka jatkuu kuljetuslentokoneella Etelämantereelle, Venäjän Novolazarevskaja-asemalle. Vielä samana päivänä heidän on tarkoitus lentää kahdella suksikoneella Aboalle.

Retkikunta on perillä sääolosuhteista riippuen ensi viikon loppupuolella. He palaavat Suomeen arviolta helmikuussa.