Joka kolmas suomalainen otti antibiootteja viime vuonna

Viimeisen neljän vuoden aikana antibioottien käyttö on lisääntynyt neljä prosenttia. Suomalaiset eivät juuri käytä pimeitä antibiootteja, kuten Etelä-Euroopassa tehdään.

tiede
Lääkepurkki ja pillereitä pöydällä.
Henrietta Hassinen / Yle

Suomalaisten antibioottien käyttö lisääntyi viime vuonna. EU-barometrin mukaan 36 prosenttia suomalaisista söi ainakin yhden antibioottikuurin vuoden aikana. Kasvua oli neljä prosenttia vuoteen 2009 verrattuna, jolloin kysely edellisen kerran tehtiin.

Ilman lääkärin määräystä antibiootteja söi kolme prosenttia eurooppalaisista. Etenkin Etelä-Euroopassa antibiootteja hankitaan ilman reseptiä tuttujen kautta tai ulkomailta. Jonkin verran syödään myös vanhoja kesken jääneitä kuureja. EU-barometrin mukaan suomalaiset eivät juuri käytä pimeitä antibiootteja.

– On vaikea sanoa, miten ihmiset tällaiseen kyselyyn vastaavat. Voisin kuvitella, että tätä tapahtuu jonkin verran myös Suomessa, sanoo Turun yliopiston bakteeriopin professorin Jaana Vuopio.

Vuopion mukaan myös lääkärit määräävät turhia antibioottikuureja. Joitain bakteerien ja virusten aiheuttamia tauteja on vaikea erottaa toisistaan pelkkien oireiden perusteella. Kaikki lääkärit eivät myöskään uskalla kieltäytyä antamasta antibioottireseptiä, jos potilas sitä vaatii.

Kaikki lääkärit eivät myöskään uskalla kieltäytyä antamasta antibioottireseptiä, jos potilas sitä vaatii.

– Turhia kuureja tulee jonkin verran. Potilaatkin ovat nykyisin aika vaativia. Meillä käytetään myös sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa antibiootteja estolääkkeinä, vaikka sitä ei suositella.

Useissa Euroopan maissa antibioottien käyttö on vähentynyt. Vuopion mukaan syynä saattavat olla laajat tiedotuskampanjat. Esimerkiksi Ranska ja Iso-Britannia ovat järjestäneet laajoja tiedotuskampanjoita. Espanjassa ja Puolassa antibioottikuurilla olleiden määrä on vähentynyt.

Virossa antibioottien käyttö omin päin on vähentynyt. Etelänaapurissa antibioottien hankkiminen ilman reseptiä on kuitenkin huomattavasti yleisempää kuin Suomessa.

– Antibioottien käytön pitäisi aina olla harkittua. Taustalla täytyy olla oireellinen bakteeritauti, kun niitä käytetään.

Vastustuskykyisiä kolibakteereja entistä enemmän

Antibioottien väärinkäyttö on ongelma, sillä se lisää bakteerien vastustuskykyä. Tuoreen Finres-raportin mukaan käytössä olevat antibiootit tehoavat edelleen hyvin merkittävimpiin bakteereihin. Eri bakteeriryhmien välillä on kuitenkin eroja.

Esimerkiksi E. coli -suolistobakteerin vastustuskyky antibiooteille kasvaa jatkuvasti.

Näyttää siltä, että vastustuskykyisten kolibakteerien määrä on selvästi nousussa kaikissa Euroopan maissa. Niihin on vaikea löytää hoitoa.

Bakteerin antibiooteille vastustuskylyisiä ESBL-kantoja löytyi kolmesta prosentista virtsanäytteitä. Verinäytteistä vastustuskykyistä kantaa löytyi jopa seitsemästä prosentista.

Raportissa todetaan, että bakteeri on joillekin antibiooteille niin vastustuskykyinen, että näiden lääkkeiden käyttöä hoidossa saatetaan joutua arvioimaan uudelleen lähitulevaisuudessa.

– Näyttää siltä, että vastustuskykyisten kolibakteerien määrä on selvästi nousussa kaikissa Euroopan maissa. Niihin on vaikea löytää hoitoa. Ne ovat kuitenkin hyvin yleisiä. Kasvu johtuu sekä ihmisten antibioottien väärinkäytöstä että siitä, että antibiootteja käytetään lihantuotannossa.

Vuopion mukaan yksi suuri ongelma onkin se, että täysin terveet ihmiset voivat altistua antibiooteille vastustsukykyisille bakteereille pelkästään syömällä ruokaa.

– Siipikarjan tuotannossa ja kala- ja äyriäisviljelmillä käytetään antibiootteja lääkitsemiseen ja kasvunedistäjinä EU:n ulkopuolella. Eu:ssa kasvunedistäjät on kielletty. Antibioottijäämiä on ympäristössä muuallakin esimerkiksi vedessä, Vuopio kertoo.

Osa bakteereista onnistutaan nujertamaan

Jotain hyvääkin raportista löytyy. Luonnostaan antibiooteille erittäin vastustuskykyisten akinetobakteerien määrät ovat vähentyneet. Erittäin vastustuskykyisiä kantoja tavattiin Suomessa viimeksi vuonna 2005, kun Thaimaan tsunamin uhreja tuotiin Töölön sairaalaan. Viime vuosina erittäin laajasti vastustuskykyisiä kantoja on tullut esiin, kun Yhdysvaltojen sotilassairaaloihin on päätynyt akinetobakteerin sairastuttamia ihmisiä Irakista ja Afganistanista.

– Tällaisia kantoja saapuu potilaiden mukana myös Suomeen, Vuopio kertoo.

Akinetobakteeri aiheuttaa keuhko-, virtsatie- ja haavainfektioita. Sairaalaympäristössä se kehittyy herkästi useimmille antibiooteille vastustuskykyiseksi ja aiheuttaa muun muassa verenmyrkytyksiä.

Myös penisilliinille vastustuskykyisten pneumokokkibakteerien kantojen määrä näyttää kääntyneen hienoiseen laskuun. Raportin mukaan lasku voi johtua syksyllä 2010 alkaneesta pienten lasten rokotusohjelmasta. Pneumokokki aiheuttaa muun muassa aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta ja vakavia yleisinfektioita.