Lääketiede ei tunne arkikielen addiktioita

Shoppailu, bodaus, rahapelit, sokeri... Himo voi syntyä mihin vain, mutta varsinaisen addiktion tunnusmerkit täyttää vain muutama koukuttaja.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Yhä useampi suomalainen koukuttuu johonkin jossain vaiheessa elämäänsä. Hallitsematon himo voi syntyä aineeseen, kuten alkoholiin, heroiiniin tai lääkkeisiin. Tai toimintaan, kuten seksiin tai pelaamiseen.

Se, kuka lopulta tulee riippuvaiseksi ja mihin, askarruttaa tutkijoitakin. Nykytiedon valossa ympäristö ja geenit vaikuttavat molemmat yhtä paljon riippuvuuden syntyyn. Laukaiseva tekijä voi vielä olla jokin elämää horjuttava kriisi.

– Periaatteessa kuka tahansa voi koukuttua, kunhan olosuhteet, oma genetiikka, ja elämäntilanne kohtaavat väärällä tavalla sopivasti, sanoo A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

– Nykyajan kova tahti ja kovat vaatimukset ajavat ihmisen turvautumaan erilaisiin mielihyvää tuottaviin asioihin, hän sanoo.

Pelkkä himo vai riippuvuus?

Riippuvuuksien määritelmistä kiistellään kiivaasti niin eri tieteiden välillä kuin myös niiden sisällä. Osa on nimetty julkisessa keskustelussa riippuvuuksiksi, mutta niiden piirteitä ei ole riittävästi tutkittu, jotta ne voitaisiin määritellä virallisten, tautiluokituksen saaneiden riippuvuuksien joukkoon.

– Niistäkin riippuvuuksista, jotka ovat jo tautiluokituksen saaneet, kiistellään edelleen. Ylipäänsä kysymys sairaudesta riippuvuuksien yhteydessä on ongelmallinen, koska riippuvuus on paljon monisyisempi asia kuin vaikka angiina. Kenttä on erittäin sekava, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian emeritaprofessori Anja Koski-Jännes.

Erilaisten riippuvuuksien virallistamisista vastaa Maailman terveysjärjestö WHO. Yhdysvalloissa on puolestaan käytössä uusi DCM5-tautiluokitus.

Suunnaton sokerinhimo luokitellaan käyttäytymisen häiriöksi

Lääketiede määrittelee sairauksiksi ainoastaan päihde-, lääke-, seksi- ja rahapeliriippuvuudet. Esimerkiksi nettiriippuvuudelle ei ole olemassa omaa tautiluokitusta.

– Siitä on tällä hetkellä paljon erimielisyyttä. Netin käytössä on paljon samoja piirteitä, kuin rahapelien pelaamisessa, sanoo Anja Koski-Jännes. 

Kassalla vielä selittelin, että ei tämä minulle tule, vaan lapsille.

Mika Arramies

Sokeriin tai muuhunkaan ruoka-aineeseen ei fyysisesti ole mahdollista kehittyä alkoholismiin verrattavissa olevaa riippuvuutta. Suunnaton sokerinhimo on käyttäytymisen häiriön yksi ilmenemismuoto.

– Sokeri itsessään ei aiheuta riippuvuutta. Joku syö jääpaloja, toinen sipsejä, kolmas sokeria. En usko, että meillä tulee koskaan olemaan sellaista diagnoosia kuin sokeririippuvuus, sanoo A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Pakko saada jäätelöä, ennen kuin kauppa menee kiinni

Moni kuitenkin kokee saavansa sokerista voimakkaita riippuvuusoireita.

– Sokeririippuvainen saattaa lähteä illalla kymmentä vaille yhdeksän aamutossut jalassa kauppaan ostamaan jäätelöä. Kassalla vielä selittelee, että ei tämä minulle tule, vaan lapsille, sanoo sokeririippuvaiseksi itseään kutsuva Mika Arramies.

Ennen miestä vei viina, siitä päästyään himo siirtyi makeaan. Molempien kohdalla piti koukusta päästäkseen ryhtyä täyslakkoon, sillä pienikin määrä sokeria saisi jälleen himon valloilleen.

Muissa Pohjoismaissa ruoka-aineriippuvuudesta kärsiviä hoidetaan 12 askeleen hoito-ohjelmalla. Nyt samaa apua tarjoaa Suomessa Mika Arramiehen pyörittämä Avominne-päihdeklinikka.

– Toivoisimme, että julkinen terveyssektori lähtisi mukaan miettimään, kuinka paljon hallitsematon sokerin syönti vaikuttaa kansanterveyteen, Mika Arramies sanoo.

Tekstiä ja otsikkoa muokattu 3.12.2014: Mika Arramiehen esimerkki sokeririippuvaisen käyttäytymisestä ei ole hänen omasta elämästään.