"Kulttuuriero on merkittävä" – Venäjä-osaamisen puute jarruttaa terveysmatkailun kasvua

Venäjän kielen ja kulttuurin heikko tuntemus jarruttaa terveysmatkailuliiketoiminnan vahvistumista Suomessa. Kuopiolaishankkeessa on havaittu, että suomalaisilla terveydenhuollon toimijoilla on vielä opittavaa palvelukulttuurissa.

Kotimaa
Lääkäri.
Laura Pohjavirta / Yle

Kuopion yliopistollinen sairaala on aukonut oviaan venäläispotilaille terveysmatkailuhankkeen nimissä. Ulkomaisista, maksavista potilaista on haaveiltu alueella jo kymmenen vuotta, mutta vasta nykyisen hankkeen myötä venäläispotilaat ovat löytämässä Kuopion.

Kokeilun myötä KYSissä on hoidettu kesän ja syksyn aikana noin kymmenkunta venäläispotilasta, joille on myyty muun muassa vaativaa sydän- ja aivokirurgiaa. Hankkeessa on hahmoteltu yksityisten toimijoiden ja julkisen yliopistosairaalan työnjakoa siten, että erikoissairaanhoitoa ei kuormiteta turhaan.

– Kysissä on hoidettu ortopedisia vaivoja, syöpähoitoja on annettu eli kemoterapiaa ja sädehoitoja ja potilaita on käynyt myös epilepsia- ja neurokirurgian vastaanotolla. Tavallisempia vaivoja on hoidettu alueen yksityissektorilla, jotka ovat tässä kumppaneina, kertoo KYSin hankepäällikkö Helena Länsimies.

Tulijoita olisi enemmän kuin mitä pystytään ottamaan vastaan

Välittäjäyrityksenä toimiva Firumeda on hoitanut terveyspalvelupakettien myynnin ja järjestämisen venäläispotilaille. Potilaat ovat käyneet ensin yksityisellä puolella tarkastuksessa ja tulleet KYSiin suomalaislääkärin lähetteellä.

Potilaat ovat olleet tyytyväisiä ja välittäjäfirman mukaan luottamuksen herättyä tulijoita olisi enemmän kuin mitä pystytään ottamaan. Artemenkon arvion mukaan jo nykyisellään Kuopioon halukkaita potilaita olisi noin kymmenkunta kuukausittain.

Vaikka me puhumme Suomessa loistavasti englantia, niin nämä asiakkaat eivät välttämättä osaa sitä.

Helena Länsimies

– Kokemukset ovat hyviä. Toimintamallia on nyt kehitetty siten, että asiat hoidetaan nopeasti. Potilaita olisi lisää tulossa ja puskaradio siellä toimii. Tarvetta on teknologialle ja osaamiselle, teknologiaa meillä on Venäjällä olemassa, mutta osaamisen kanssa on hieman vielä toisin, kertoo Firumedan toimitusjohtaja Maryna Artemenko.

Terveysmatkailu kaipaa avukseen Venäjä-osaajia

Terveysmatkailusta on arvioitu saatavan merkittäviä vientituloja Suomeen, jopa noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut Kuopiossa sen, että liiketoiminnan vahvistumista jarruttaa venäläisen kulttuurin heikko tuntemus.

– Vaikka me puhumme Suomessa loistavasti englantia, niin nämä asiakkaat eivät välttämättä osaa sitä ja me emme osaa palvella heitä siten kuin heidän kulttuurinsa edellyttää. Vaikka me kuinka luulemme, että me palvelemme hyvin, niin kulttuuriero on merkittävä, Länsimies summaa hankkeen keskeisintä antia.

Länsimiehen mukaan suomalainen terveydenhuolto on huippuunsa hiottu, mutta julkinen organisaatio ei pysty hyvän hoitamisen lisäksi hallitsemaan palvelukokonaisuuden räätälöintiä ulkomaalaisille potilaille.

– Tässä pilotissa meille on tullut vahva käsitys siitä, että me tarvitaan näitä välittäjätahoja eli yrityksiä, joilla on kulttuurillinen tuntemus ja kielitaitoa. Meidän hankkeessa onkin hyödynnetty välittäjätahoa, joka on tuonut näitä potilaita meille, Länsimies kertoo yhteistyöstä.

Potilasturisti ei kiilaa, mutta on hoidettava nopeasti

Jos terveysturismia lähdetään kehittämään edelleen, on olennaista luoda myös mallit siihen, miten Suomeen vierailuille potilaille voidaan järjestää hoidot ja tutkimukset ripeästi, jopa saman päivän sisälle. Länsimiehen mukaan tämä tulee järjestää siten, että potilasturistit eivät kävele suomalaisten potilasjonojen ohi.

– Jos me haluamme tällaisia potilaita hoitaa, niin meidän täytyy sitä toimintaa suunnitella siten, että olemme nopeasti valmiita ottamaan potilaat. Eli jos tulee vaikka paljon tutkimuksia, niin niiden täytyy järjestyä muutaman päivän sisälle. Pienellä määrällä nämä ovat vielä helppoja hallita, mutta jos puhutaan isoista volyymeistä, niin se vaatii erityisjärjestelyjä, Länsimies toteaa.

KYSin henkilökunta on hoitanut hankkeen aikana venäläispotilaita työajallaan normaalilla palkallaan, ilman erityiskorvauksia. Hankkeeseen on saatu ESR-rahoitusta ELY-keskukselta 40 000 euroa, KYSin omarahoitusosuus on ollut 10 000 euroa.

Jatkossa täytyy punnita, onko tämä sellaista toimintaa, joka oikeasti tuo tuloja vai vaatiiko se vain resursseja.

Helena Länsimies

– Meillä on nyt kuudesta potilaasta laskutettu noin 26 000 euroa eli omarahoitusosuus on saatu jo takaisin, Länsimies laskee.

Kys pohtii vielä jatkoa

KYSin osalta jatko potilasturistien suhteen vielä avoin. Selvää on kuitenkin, että volyymien kasvattaminen vaatisi kansainvälisen yksikön perustamista sairaalan sisälle.

HUS-piirissä tehty ratkaisu eli sairaalan synnyttäminen sairaalan sisälle nähdään Kuopiossa raskaana, eikä kyseiseen malliin ole Länsimiehen mukaan alueella halukkuutta.

– Keskeinen kysymys tässä on tietysti se, että tarvitaanko me näitä palveluja täällä. Jatkossa täytyy punnita, että onko tämä sellaista toimintaa joka oikeasti tuo tuloja vai vaatiiko se vain resursseja. Tahtotilaa alueella on yksityistoimijoilla ja on sitä meidän organisaatiossakin, Länsimies toteaa.