Kirkasvalosta helpotusta työssäjaksamiseen – suomalaisten kaamosoireilu vähentynyt

Kirkasvalolaitteita on hankittu suomalaiskoteihin jo vuosikymmenien ajan. Kaamosoireilun onkin havaittu hieman helpottaneen, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen. Monilla työpaikoilla olisi vielä paljon potentiaalia lisätä talvikauden työssäjaksamista kirkasvalolaitteiden avulla.

Kotimaa
Mies istuu kirkasvalolampun loisteessa.
Riikka Heikkilä / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että työpaikoilla tapahtuvaa kirkasvalolaitteiden käyttöä ei tilastoida.

– Tästä asiasta ei ole tutkimus- tai selvitystietoa käytettävissä. Yksittäisiä tutkimuksia on työpaikoilla tehty, mutta sitä ei tiedetä, onko kirkasvalolamppu jäänyt käyttöön tutkimuksen päätyttyä.

Valolla on välitön virkistävä vaikutus, josta voi olla hyötyä, jos työssä täytyy ylläpitää hyvää keskittymiskykyä ja tarkkaavuutta, kertoo Partonen.

Sitä ei tiedetä, onko kirkasvalolamppu jäänyt käyttöön tutkimuksen päätyttyä.

Timo Partonen

– Lisäksi on joukko ihmisiä, jotka vuosi toisensa jälkeen syksyisin ja talvisin kärsivät kaamosoireista. Kirkasvalohoidolla voidaan lievittää heidän oireitaan ja sitä kautta parantaa työssä suoriutumista.

Kirkasvaloa voisi käyttää erilaisilla työpaikoilla, jos työtehtävät sen sallivat.

– Esimerkiksi jos pysytään työpöydän ääressä pitkiä aikoja ja tehdään keskittyneesti työtä tietokoneen tai valvontamonitorien ääressä.

– Kirkasvalohoitoa on tarkoitus ottaa peräkkäisinä aamuina aamupäivän aikana, kello viiden ja kymmenen välillä on sopivin aika vuorokaudesta. Jos siinä ajassa pystyy puolesta tunnista tuntiin oleskelemaan kirkasvalolaitteen ääressä, niin siitä voisi olla hyötyä kaamosoireitten lievittämiseen ja valon välittömän virkistävän vaikutuksen saamiseksi, Partonen kertoo.

Kaamosoireilu näyttää helpottuneen

Kirkasvalolaitteita alkoi tulla Suomeen 1980-luvun loppupuolella. Ainoa suomalainen kirkasvalolaitevalmistaja Innojok myy noin 10 000–15 000 kirkasvalolaitetta vuosittain, kertoo yhtiön tuotepäällikkö Markku Koski. Laitteita tuodaan Suomeen runsaasti myös ulkomailta.

Kirkasvalolaite löytyykin siis ehkä jo sadoista tuhansista suomalaiskodeista. Ehkä niiden takia – tai talvikauden aurinkolomailun vuoksi – kaamosoireilu näyttääkin helpottuneen, arvioi tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimusten isoista aineistoista saatujen tulosten mukaan näyttää siltä, että oireilu ei ole ainakaan lisääntymässä, vaan päinvastoin hieman helpottamassa. Siinä voi olla merkitystä sillä, että yhä useampi ihminen on syksyn ja talven aikana käyttänyt kirkasvaloa.

Kirkasvalo tehoaa oikealta etäisyydeltä ja säännöllisesti käytettynä

Kaamosmasennuksesta (siirryt toiseen palveluun)aiheutuneita työkyvyttömyyksiä ja maksettavia sairauspäivärahoja ei tilastoida Kelassa erikseen. Onkin vaikea arvioida, kuinka kalliiksi kaamosmasennus tai lievempi kaamosoireilu Suomelle tulee. Oireista kärsiviä kuitenkin on paljon, tietää Timo Partonen.

Työnantajien kannattaisi ainakin miettiä kirkasvalohoitomahdollisuuden tarjoamista työntekijöille

Timo Partonen

– Varmasti työnantajien kannattaisi ainakin miettiä kirkasvalohoitomahdollisuuden tarjoamista työntekijöille. Kaamosoireisia on suomalaisista aikuisista noin 40 prosenttia. Tiedetään, että yli 30-vuotiaista naisista 20 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia kärsii runsaista kaamosoireista. Sitten on heitä, joilla oireilu on lievempää, mutta hekin saattaisivat kirkasvalohoidosta hyötyä, Partonen muistuttaa.

Parhaan tehon saamiseksi laitetta pitää käyttää oikein, muistuttaa Partonen.

– Jos kirkasvalohoitolaitetta käyttää, niin laitteet eroavat toisistaan hoitoetäisyyden suhteen. Jokaisessa tulisi tarkkaan kertoa, miltä etäisyydeltä laitetta tulee käyttää, jotta kirkasvalohoitoon tarkoitettu hoitoteho tulee esille.

– Säännöllinen käyttö joka aamu tai ainakin viitenä aamuna viikossa tuottaa hoitotuloksen, ja mitä pitempään kirkasvaloa säännöllisesti käyttää, sitä paremmaksi hoitotehokin tulee.