Kehitysvammaiset – keitä he ovat, missä he asuvat?

Kuka on kehitysvammainen? Mitkä heidän oikeutensa ovat lain mukaan ja miten ne toteutuvat kunnissa? Tietoa ja tutkimuksia on runsaasti saatavilla, mutta käytännöt takkuavat kun rahaa ja resursseja ei ole riittävästi.

Kotimaa
hoitohaalari takaa
Hoitohaalaria käytetään laitoksissa asukkaiden rauhoittamiseksi tai silloin, kun he ovat vaarassa vahingoittaa itseään. Se solmitaan selän puoleltaYle/Onni Koivisto

Pieni kunta, rahaa vähän.

Nuorille halutaan muu paikka kuin kotikunta.

Kunnan tiukka taloustilanne ei ole mahdollistanut uusien palveluiden kehittämistä. Myös olemassa olevien palveluiden kehittäminen on haasteellista.

Kehitysvammahuollon haasteet ja kehittämistarpeet eivät ole saaneet riittävää painoarvoa.

Talous, resursointi, muiden sosiaaliali- ja terveysviraston alaisten alueiden priorisointi.

(Lähde: Näkökulmia avovastauksista, THL: Laitoksesta lähiympäristöön – kuntakyselyn tuloksia vammaisten kuntalaisten palveluista 2013).

Suomessa on arviolta 40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma (siirryt toiseen palveluun).

hoitohaalari
Hoitohaalarin hihat on ommeltu umpeen.Yle/Onni Koivisto

Se tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioista. Kehitysvamma ei ole sairaus, ja rajoittaa vain osaa toiminnoista. Kehitysvammaisuuden kirjo on valtava. Jotkut kehitysvammaiset ihmiset pystyvät toimimaan arjessa ja esimerkiksi työelämässä hyvinkin itsenäisesti, enemmän tai vähemmän tuettuna.

Joskus taas vaikea kehitysvamma edellyttää jatkuvaa tukea, ohjausta ja erityisiä kommunikaatiokeinoja. Jokaisella on erilaisia vahvuuksia ja kykyjä.

Kehitysvammaisilla on samat ihmisoikeudet kuin muillakin, myös oikeus osallistua yhteiskuntaan sen täysvaltaisina jäseninä.

Kehitysvammaisuuden syytä ei aina tiedetä: se jää tuntemattomaksi noin 30 prosentilla vaikeista ja 50 prosentilla lievistä kehitysvammoista. Se voi johtua perintötekijöistä tai häiriöistä odotusaikana, synnytyksestä, lapsuudessa tapahtuneesta onnettomuudesta tai sairaudesta.

Kehitysvammaisuutta ei tule sekoittaa muihin vammaisuuden muotoihin, kuten liikuntavammoihin tai cp-vammaan (siirryt toiseen palveluun). Silti kehitysvammaisuuteen liittyy usein esimerkiksi autismia (siirryt toiseen palveluun).

Noin 1 800 kehitysvammaista ihmistä asuu laitoksissa. Omaisten luona asuu noin 13 000, joista puolet on aikuisia henkilöitä. Palveluasumisessa on noin 9 000 kehitysvammaista ja itsenäisen tai vähäisen tuen turvin asuun noin 3 000 henkilöä.

kypärä
Kypärää käytetään esimerkiksi, kun asukas sairastaa epilepsiaa tai hakkaa päätään seinään.Yle/Onni Koivisto

Tavoite on sulkea laitokset

Hallitus antoi vuonna 2012 periaatepäätöksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella on oikeus asua kuten muutkin kuntalaiset. Tavoitteeksi asetettiin, että kukaan vammainen ei asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen.

Päätöksen perustana on Suomen perustuslaki sekä YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita missä ja kenen kanssa hän asuu.

Kehitysvammaisten asumisen ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) on linjattu muun muassa seuraavat tavoitteet vuosille 2010–2015:

  • vähentää laitospaikkoja nopeasti ja hallitusti
  • mahdollistaa aikuisten kehitysvammaisten muuttaminen lapsuudenkodeistaan tarjoamalla yksilöllistä palvelua ja tukea
  • lisätä asuntotarjontaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille

Kuntien rahapula tavoitteiden tiellä

Terveyden- ja hyvinvoinnin kunnille tekemästä kyselystä "Laitoksesta lähiyhteisöön (siirryt toiseen palveluun)" käy ilmi, että taloudellinen tilanne kunnissa on tavoitteiden toteutumisen esteenä. Kehitysvammalaitoksista oli ajanjaksolla 1.1.2011–21.8.2012 muuttanut 218 ihmistä avopalveluiden piiriin.

Samana ajankohtana 30 henkilöä muutti takaisin laitoksiin. Usein syynä oli palveluiden riittämättömyys.

Vastaajista ainoastaan neljä prosenttia uskoi asiakaskunnan vammaispalveluissa vähentyvän vuoteen 2020 mennessä. 18 prosenttia uskoi tilanteen pysyvän ennallaan ja 74 prosenttia uskoi, että asiakkaat lisääntyvät vammaispalveluissa.

Lähteet: THL. Ympäristöministeriö, Kehitysvammaliitto