1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

Mäkihyppy onnistuu ilman mäkeäkin

Spede Pasanen kehitti jo 1960-luvun lopulla mäkihyppylingon hyppyharjoitteluihin tasamaalla. Lahden hiihtomuseossa puolestaan otetaan käyttöön joulukuussa 3D-tekniikalla toteutettu mäkihyppysimulaattori. 3D-peli mahdollistaa aidon hyppykokemuksen korkeaa hyppytornia pelkäävällekin.

Simulaattorin mallintaa 3D-tekniikalla Lahden suurmäen sentin tarkasti. Kuva: Ere Ek / Yle

Jyväskylässä suunniteltu ja koottu mäkihyppysimulaattori korvaa Lahden hiihtomuseon vanhan, videopohjaisen simulaattorin.

Pituudet kasvavat kyllä hypätessä.

Niko Ihalainen

– Kyllähän tässä on aito 3D-peli kyseessä, aikaisempi on videokuvaamalla tehty. Tällä pystyy kuka tahansa hyppäämään ilman ponnistusalustaa ja päälle puettavia laitteita, valaisee art designer ja projektipäällikkö Niko Ihalainen Elomatic Oy:stä.

– Ensimmäiset hypyt voivat olla lyhkäisiä, mutta pituudet kasvavat kyllä hypätessä.

Aika aito mäkikokemus

Keväästä asti rakennettu simulaattori on nyt pientä hienosäätöä vaille valmis. Peliin on mallinnettu senttien tarkkuudella Lahden suurmäki. Jyväskylän hiihtoseuran mäkijaoston juniorihyppääjät saivat ilon testata mäkihyppysimulaattoria. Nuorille mäkijuniorelle simulaattori antaa motivaatiota kohti talven hyppytreenejä**.**

JHS:n juniorihyppääjä Lenni Siikasen mukaan simulaattori on kuin aika aito mäki, jolla pystyy testaamaan taitojaan ja harjoittelemaan oikeaa mäkihyppyä. Lenni huomasi, että simulaattorin avulla pystyi kehittämään mm. hyppyasentoja.

Ehkä tämä on ikkuna tulevaisuteen.

Niilo Salo

Peliin rakennetut liiketunnistimet seuraavat hyppääjän ponnistusta, paikallaan pysymistä ja telemark -alastuloa. Hyppääjä pystyy parantamaan suoritustaan nopeus- ja tuulimittareiden avulla.

– Siitä puuttuu kaartopaineet ja ilmalennot, mutta tosi hyvännäköinen se on, samalta tuo ränni näyttää kuin se on oikeastikin, arvioi juniorivalmentaja Niilo Salo kokemuksen syvällä rintaäänellä. Hän on hypännyt aidosta Lahden suurmäestä.

– Ehkä tämä on ikkuna tulevaisuteen. Pikkumäessä kun aikansa jankkaa niin se voi käydä puuduttavaksi. Lentämisen tunne tulee vasta oikeastaan 60 metrin jälkeen, tuumii Salo.

Speden linko nyt lumilautailijoiden ilona

Ilman hyppytorneja on Suomessa yritetty hypätä ennenkin. Spede Pasanen kehitti jo 60-luvun lopulla mäkihyppylingon eli "spedelingon". Sen idea on mäkihyppääjän heittäminen tasaiselta maalta hyppyriä muistuttavalla kiihtyvyydellä.

Spedelingon prototyyppi oli rakennettuna Kuopion Puijolla vuosina 1970-1980. Linkoa suunniteltiin pitkään myös Suomutunturille Kemijärvelle, mutta linkoa ei koskaan rakennettu. Suurelle yleisölle spedelinko on tullut tutuksi elokuvassa Professori Uuno D. G. Turhapuro.

Spede-Idea Oy valmistaa linkoa edelleen. Nykyinen linko toimii sähköllä ja on elektronisesti ohjattu. Linko soveltuu lumilautailijoiden erilaisiin hyppytapahtumiin ja mahdollistaa lumilautailutapahtumien järjestämisen esimerkiksi kaupunkien keskustoissa.