1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Raskaan sarjan torkuttaja siirtää heräämistä jopa parilla tunnilla

Torkkunapin painallusten välissä nukuttava uni voi olla tutkijan mukaan yllättävän syvää. Joillakin liian jyrkkä aamuherätys kostautuu myöhemmin väsymyksenä.

Kotimaan uutiset
Herätyskello.
Juha Kokkala / Yle

Moni käy arkiaamuisin armotonta viivytystaistelua herätyskellonsa kanssa.

Torkkunapin painaminen koetaan itsepetokseksi, jolla vain lykätään vääjäämätöntä ja jatketaan yöunia turhaan muutamalla rauhattomalla minuutilla.

Tampereen keskustasta tavatut torkuttajat olivat tottuneet itseruoskintaan.

– Torkutan kyllä, aivan liian usein. Kello soi yleensä ensimmäisen kerran puoli seitsemän tienoilla. Kaksi tai kolme torkutusta on normaali määrä aamua kohti, sanoo Ilari Kosonen.

Keskustorilla kävellyt Milja on alalla kova tekijä.

Torkutan helposti jopa tunnin tai kaksi.

Milja

– Torkutan helposti jopa tunnin tai kaksi. Kyllä, olen huono ihminen, nuori nainen nauraa.

Aamu-unisen keho herää hitaammin

Kattavaa tieteellistä tutkimusta torkutuksesta ei ole tehty, mutta tamperelainen unitutkija Olli Polo ymmärtää heräämisen viivyttäjiä.

– Ihmisen herääminen yöunesta vaatii, että autonominen hermosto ja hormonit ovat valmistautuneet siihen. Aamu-uniset voivat tarvita torkuttamista hermoston ja kortisolitasojen herättelyyn.

Torkuttamista turhana pitävät vetoavat usein siihen, että napinpainallusten välissä nukuttava uni ei ole laadultaan hyvää.

Polon mukaan torkutuksessa on kuitenkin kyse samoista mekanismeista, jotka toimivat esimerkiksi heräilevää vauvaansa yöllä rauhoittelevalla äidillä. Hän saattaa olla omaan sänkyynsä palattuaan syvässä unessa jo muutamassa sekunnissa.

– Hetkittäiset heräilyt, jotka riittävät torkkunapin painamiseen tai lapsen rauhoittamiseen, ovat autonomisen hermoston kannalta kuin valojen nopea sytyttäminen ja sammuttaminen huoneessa. Unitilan syvyys ei ehdi juuri muuttua.

Hereille hätkähtäminen kostautuu myöhemmin

Torkuttaminen saattaa joidenkin ihmisen kohdalla olla viisasta myös myöhemmän jaksamisen kannalta.

– Jotkut ihmiset kertovat, että liian äkkinäinen, armeijamainen herätys näkyy myöhemmin samana päivänä väsymyksenä, unitutkija Olli Polo sanoo.

Polo uskoo, että koko torkutusilmiön taustalla on liian vähäinen unen määrä.

Jos kaikilla olisi riittävästi uniaikaa, koko ongelmaa ei olisi.

Olli Polo

– Jos kaikilla olisi riittävästi uniaikaa, koko ongelmaa ei olisi. Mutta koska nukkumiseen käytettävä aika on käytännön syistä rajoitettu, jotkut tarvitsevat tällaista pitkitettyä herätystä.

Lue seuraavaksi