Mäntytukin sydämessä piilee luontainen kestopuu – EU:lta tutkimusrahaa Savonlinnaan

Luonnollisen lahoa kestävän puuaineksen saatavuutta kehitetään Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusasemalla ja Savonlinnan 3K-tehtaalla. Lahonsuoja-aineita kehittyy vanhojen mäntyjen ytimeen luontaisesti. Nyt kehitetään menetelmiä, joilla kestävä puuaines voidaan nopeasti löytää ja erotella esimerkiksi sahauksen yhteydessä.

Kotoinen mänty osaa vanhemmiten suojautua laholta. Kuva: Yle / Essi Tolvanen

Puuta osataan kyllästää kosteutta ja lahoa kestäväksi teollisesti. Tosin puut osaavat tehdä sen itsekin luontaisesti. Tällaiselle puuainekselle on kysyntää esimerkiksi ulkokalusteissa ja -rakenteissa. Luonnonmukaista kestopuuta voi löytyä vanhojen mäntyjen ytimen ympäriltä.

– Männyn sydänpuu on hyvin uuteainerikasta. Sinne kertyy muun muassa hartsihappoja ja stilpeenejä, jotka ovat tärkeitä lahonkestävyydelle. Ne ovat luonnon kestoaineita, kertoo Metlan tutkija Anni Harju.

– Kestävää puuta löytyy luonnosta, mutta tukeissa uuteainepitoisuus ja lahonkestävyys vaihtelevat kiusallisesti. Jos taimet olisi geneettisesti koodattu tuottamaan tasalaatuista sydänpuuta, niin se olisi toimiva, mutta pitkä tie, kertoo puolestaan tutkija Martti Venäläinen.

– Jos voitaisiin hyvän puuyksilön silmuista kasvattamaan metsänuudistusmateriaalia, niin se olisi paras mahdollisuus. Mutta mänty on aika vastahankainen kasvulliselle lisäykselle, muistuttaa Anni Harju.

Lyhyempi tie on etsiä lahonkestävää puuainesta jo kasvaneista puista. Se on mahdollista optisesti. Tietyillä valon aallonpituuksilla luonnon lahonsuoja-aineet fluoresoivat, eli ne tulevat näkyviksi.

Punkaharjun metsäntutkimusasema ja Savonlinnan 3K-tehdas tutkimuksen kärkenä

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi juuri Metsäntutkimuslaitokselle hankerahoitusta tutkimukseen. Julkista rahaa tulee 270.000 euroa, josta 190.000 euroa EU:n rakennerahastosta. Nyt odotetaan rahoitusta myös Elektroniikan 3K-tehtaalle.

– Näitä mittausmenetelmiä kehitetään ei pelkästään täällä, vaan Euroopan laajuisesti. Olemme mukana  semmoisissa EU-hankkeissa, joissa yritetään löytää juuri niitä parhaita menetelmiä. Vaikka optisesti mitataan, niin sitä valoa on monenlaista, puhutaan UV:sta ja monista muista aallonpituuksista, kertoo professori Katri Kärkkäinen Metlasta.

– Tutkimuksessa pyritään mittaamaan valon sopivalla aallonpituudella stilpeenipitoisuudet määrällisesti. Valon aallonpituudet ovat nanometrien luokkaa ja erityisen haastavaa on laitteiden kalibrointi, kertoo tutkija Susanna Pulkka.

Haussa on nyt menetelmä, jolla mittaukset pystyttäisiin tekemään nopeasti, sahatuotannon tahdissa.

– Nyt yritetään etsiä, mitkä ovat ne parhaat menetelmät, joilla asia saadaan luotettavimmin selvitettyä. Kun saadaan hyvä menetelmä, niin sitten yritetään selvittää miten saadaan se hyvä menetelmä mahdollisimman isoon mittakaavaan, että se tulisi sitten aika piankin jopa sahojen käyttöön, toivoo Katri Kärkkäinen.

– Merkittävä seikka, ja merkittävä haaste on, että kehitteillä olevassa mittalaitteessa pyritään käytettävä fluoresoiva valo tuottamaan energiatehokkaalla LED-tekniikalla. Savonlinnan alueella onkin aika hyviä LED-tekniikan osaajia, Martti Venäläinen toteaa.

– Kyllä se on tunnustettu Euroopan isoissa koalitioissakin, että täällä on osaamista, hyviä tutkijoita ja hyvät tutkimusolosuhteet. Sen takia näitä hommia tehdään osittain EU-rahalla, muistuttaa professori Katri Kärkkäinen muistuttaa.