Verohallinto taistelee harmaata taloutta vastaan kuittipakolla, veronumerolla ja verovelkarekisterillä

Harmaan talouden selvitysyksikkö arvioi, että suomalaisten yritysten ja ihmisten vastuusuhteet Viroon näyttävät aiheuttavan harmaan talouden riskin.

talous

Verohallinnon tuoreessa tilannekatsauksessa valaistaan harmaan talouden nykytilaa ja kerrotaan uusista teoista sen torjumiseksi. Uusimpia torjuntakeinoja ovat kuittipakko, veronumero ja verovelkarekisteri.

Harmaa talous 2014 -raportista selviää, että verovelkarekisteri otetaan käyttöön joulukuussa. Siinä julkaistaan tieto siitä, onko yrityksellä, elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinotoimintaa harjoittavalla kuolinpesällä verovelkaa tai ilmoituspuutteita.

Kuittilaki tuli voimaan jo tammikuussa. Käteiskaupassa on pakko tarjota kuittia. Käsinkin sen voi kirjoittaa.

Rakennusalalla veronumero on ollut käytössä vuoden 2012 puolivälistä. Syyskuussa siihen oli merkitty liki 800 000 ihmistä. Tänä vuonna rakennustyömailla otettiin käyttöön työntekijöitä ja urakoita koskeva erityinen ilmoitusvelvollisuus, jossa työmaan päätoteuttaja ilmoittaa Verohallinnolle kuukausittain tiedot työmaan työntekijöistä.

Verohallinnon vuoden 2014 asiakaskyselyssä selvisi, että liki viidesosa yrityksen puolesta vastanneista tuntee pimeästi tavaroita tai palveluita myyvän yrityksen. Vastaajista melkein kolme neljästä sanoi moisten töiden tai palveluiden ostamisen syyksi sen, että se on yleistä toimialalla.

Selvitys osoittaa, että suomalaisten yritysten ja ihmisten vastuusuhteet Viroon ja niiden lisääntyminen ovat omiaan kasvattamaan harmaan talouden riskiä.

Viron kaupparekisterissä oli vuoden 2012 alussa yli 27 000 yritystä, joissa oli yksi tai useampi suomalaisilla tunnuksilla kirjattu vastuuhenkilö

Vastuuhenkilöistä 16 prosentilla oli verovelkaa. Yritystensä kautta rypäsverovelkaa oli 26 prosentilla. Rypäsverovelka tarkoittaa henkilön kytkösyritysten yhteenlaskettua verovelkaa.

– Tilastollisesti näyttää siltä, että ongelmat – esimerkiksi konkurssit – seuraavat yrittäjää, sanoo apulaisjohtaja Marko Niemelä Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

Kun tarkastellaan vain Suomen kaupparekisterin vastuuhenkilöitä, heistä vajaalla neljällä prosentilla on verovelkaa. Yritysten kautta rypäsverovelkaa on seitsemällä prosentilla.