Perhon salakaato: "Koirasudet ovat harvinaisia Suomen luonnossa"

Susikäräjillä todistanut professori Jouni Aspi pitää DNA-tutkimusta luotettavimpana tapana varmistaa eläimen laji. Erätalouspäällikkö pitää puolestaan suomalaista susikantaa laaadukkaana.

Perhon salakaato-oikeudenkäynnissä kuultiin todistajia myös etäyhteyden avulla. Kuva: Ari Vihanta / Yle

– Perhossa kaadetut sudet kuuluvat hyvin selkeästi suomalaiseen susikantaan, todisti professori Jouni Aspi Oulun yliopiston biologianlaitokselta keskiviikkona Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa.

Puolustuksen keskeinen väite on, että ammutut eläimet olivat risteymiä eli hybridejä. Oulun yliopistolla tehdyissä DNA-testeissä todettiin, että eläimet olivat 97,3-, 98,6- ja 99,3-prosenttisella todennäköisyydellä suomalaisia susia. Aspi muistutti, että koskaan ei päästä sataan prosenttiin.

Hän vertasi tulosta eurooppalaisen ihmisen ja neandertalin ihmisen suhteeseen, Perhon susien ja pohjoiseurooppalaisen ihmisen "puhtaus" on samaa luokkaa.

Oulun yliopiston verrokkiaineistossa on tiedot noin 400 suomalaisesta sudesta, aineistoa on kartutettu 1990-luvun puolivälistä alkaen. Lisäksi geenipankissa on historiallista aineistoa 1800-luvulta alkaen noin sadasta yksilöstä sekä myös venäläisten ja ruotsalaisten susien perimää ja tietoja koirien DNA:sta.

Aspin mukaan suomalainen susi poikkeaa DNA:n suhteen jonkin verran venäläisistä ja ruotsalaista susista, äkillisiä muutoksia perimässä ei ole tapahtunut. Suden pohjoinen tyyppi on aikojen saatossa kadonnut, mutta näin on käynyt myös Ruotsissa.

Milloin hybridi muuttuu takaisin sudeksi?

Aspi mielestä DNA-tutkimus on paras keino lajimääritykseen. Puolustus on peräänkuuluttanut myös morfologiseen eli ulkoiseen tunnistukseen liittyvän tutkimuksen tarvetta.

– Ei ole muita menetelmiä kuin DNA, jolla eläin voidaan luotettavasti todeta sudeksi. Tämä on paras. Menetelmät ovat kehittyneet koko ajan. Viimeisen viiden aikana on tehty kymmenen tutkimusta, jossa asia todistetaan.

Puolustus on teettänyt Perhon näytteistä omat tutkimuksensa ulkopuolisessa laboratoriossa, tulokset ovat erilaiset kuin Oulun yliopiston testit.

– Ero johtuu laitteistojen skaalauksesta. Sitä voisi verrata lämpötilan mittaamiseen celsius- ja fahrenheit-mittareilla. Luvut ovat erilaisia, mutta kummatkin ovat oikeassa, selitti Aspi.

Professori Jouni Aspilta ja Metsähallituksen erätalouspäällikkö Jukka Bisilta tiukattiin, milloin hybridi muuttuu takaisin sudeksi kun se risteytyy puhtaiden susien kanssa. Molemmat olivat syyttäjän kutsumia todistajia.

– Kysymys on hirveän teoreettinen. Matemaattisesti sitä ei varmaan kannata laskeakaan. Jos on selkeä epäilys morfologisten havaintojen tai poikkeavan käytöksen takia, silloin se tulisi poistaa luonnosta lupamenettelyn kautta, vastasi Bisi.

– Ei voida sanoa missä vaiheessa. katsoisin että hybridi muuttuu sudeksi kolmessa polvessa, jos jokainen polvi lisääntyy aina puhtaan suden kanssa. Kansainväiisen Cites-sopimuksen mukaan rja menee neljässä sukupolvessa.

Suden sukupolven iäksi lasketaan 3-4 vuotta.

"Koirasusilla heikot edellytykset selvitä luonnossa"

Puolustuksen esittämän ajatuksen mukaan Perhossa nyt kaadetut eläimet olivat paikkakunnalla 1993-4 liikkuneen lauman jälkeläisiä. Parinkymmenen eläimen laumasta kaadettiin luvallisesti neljä eläintä, joista kolme osoittautui hybrideiksi. Tähän saakka oikeudessa kuultujen todistajien käsityksen mukaan tämä lauma katosi hajaannuttuaan silloisen jahdin seurauksena.

– Koira on menettänyt kymmenientuhansien vuosien aikana kykynsä selvitä luonnossa. Esimerkiksi sen immunogeenit poikkeavat suden vastaavista eli se on alttiimpi esimerkiksi loisille ja taudeille, sanoi Aspi.

Muun muassa tämän perusteella Aspin mukaan hybridit selviävät luonnossa huonommin. Susi tulee vain kerran vuodessa kiimaan, jolloin se pääsee synnyttämään poikaset selviytymisen kannalta otollisimpaan aikaan toukokuussa. Koira puolestaan voi synnyttää mihin aikaan vuodesta tahansa.

Koiran geenit katoavatkin Aspin mukaan nopeasti. Perhon vanhan sekalauman rippeet selvisivät Aspin käsityksen mukaan vain ensimmäisen talven. Puolustus kysyi, mistä sen tiedätte.

– Eiköhän ne ammuttu sieltä kaikki!

Vastaus aiheutti äänekkään naurun paikalla olleiden metsästäjien joukossa.

Esimerkiksi Metsähallituksen erätalouspäällikkö Jukka Bisi sai ampumisesta noin kymmenen vuotta myöhemmin haltuunsa näytteen yhdestä laumaan kuuluneesta yksilöstä, joka osoittautui hybridiksi.

Bisin mukaan hybridisaatio ei ole ongelma Suomessa, vaan maan susikanta on laadukas.

– Suomalaiset sudet ovat osa isoa susipopulaatiota, joka ulottuu Venäjälle. Susi liikkuu ja geenit sekoittuvat.

Puolustus ihmetteli, miksi Suomessa tiedetään toisen polven hybridien saaneen jälkeläisiä, jos ne eivät kerta pärjää luonnossa. Myös susikannan DNA-dokumentointi herätti edelleen kritiikkiä. Puolustuksen mukaan verrokkiaineistossa on mukana hybridejä.

– Salissa on mainittu 12 tiedettyä hybridiä, aineistossa on mainittu vain kolme. Missä ovat loput yhdeksän, joista on myös otettu näytteet? Tämä ei täytä mielestäni tieteellisiä kriteereitä, jyrisi asianajaja Teppo Laine.

RKTL:n petotutkija Samuli Heikkinen pitää ajantasalla suurpetotilastoja.

– Perhon alue ei ole koskaan näyttäytynyt meille mitenkään erityisenä susien määrän suhteen. Toisin on esimerkiksi Kuhmon ja viime vuosina Varsinais-Suomen laita, kertoi Heikkinen.