Laskuri kertoo kannattaako aurinkopaneeli omalla katolla – Espoo teki kodin energiamullistuksen helpoksi

Jokainen espoolainen voi nyt katsoa kätevästi, kuinka kannattavaa olisi ottaa oman kodin energiaa auringosta tai maasta. Nykyisin valtaosa energiasta tuotetaan kivihiilellä ja maakaasulla.

Espoon kaupunki auttaa asukkaitaan valitsemaan kivihiilen ja aurinkoenergian sekä maalämmön välillä. Kuva: Yle

Espoon kaupunki on tasoittanut asukkaidensa tietä kohti vihreämpää energiaa. Tuoreen energiatietopalvelun käyttäjä voi laskea hintalapun sille, että oma talo tai taloyhtiö ottaisi osan energiastaan maasta tai auringosta. Palvelu laskee myös sen, milloin laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin, eli laitteiden avulla saavutetut säästöt ylittävät järjestelmään laitetut rahat.

Esimerkiksi Finnoontiellä sijaitsevalle kaksikerroksiselle luhtitalolle tietopalvelu ehdottaa 135 000 euron järjestelmää, joka maksaisi itsensä takaisin yhdeksässä vuodessa.

Vajaan 500 neliön kattopinta-ala kokisi suuren muutoksen. Järjestelmään kuuluisi aurinkosähköpaneeleja 320 neliötä ja aurinkolämpökeräimiäkin 40 neliötä. Maalämpöpumppu mitoitettaisiin tuottamaan 75 prosenttia rakennuksen lämmönkulutuksesta.

Pelkän maalämmön takaisinmaksuaika olisi viisi vuotta, aurinkolämmön yhdeksän ja aurinkosähköjärjestelmän viisitoista. Maalämpö- ja aurinkolämpöjärjestelmien hinnoiksi arvioidaan 20 000 euroa kummallekin, aurinkosähköjärjestelmälle vajaat 100 000 euroa.

Laskuri muistuttaa käyttäjiään siitä, että arviot perustuvat julkisesti saatavilla oleviin tietoihin ja yleisiin keskiarvoihin. Tietoja voi tarkentaa oman asunnon kohdalta, mutta silti kyseessä on likimääräinen arvio, ei lupaus.

Tällä hetkellä valtaosan espoolaiskotien energiasta tuottaa Fortum, jonka sikäläiset laitokset tuottavat lämpöä ja sähköä pääosin maakaasulla ja kivihiilellä. Siksi Espoon kaupunkisuunnittelukeskus päätyi kehittämään sovelluksen.

– Tällaisen palvelun avulla haluamme tukea kuntalaista, jos mietityttää, että onko vaihtoehtoja uusiutuvaan, sanoo Espoon ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Sari Soini.

Palvelu on vasta beta-, eli kokeiluasteella, joten sen käytettävyydessä voi esiintyä takkuilua. Palveluun voi tutustua Espoon kaupungin verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).