Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Työttömiä olisi Suomessa jopa 100 000 vähemmän, jos osa-aikatyötä lisättäisiin, väittää asiantuntija. Perheenäidit etenisivät urallaan nykyistä paremmin.
Ruotsissa vapaaehtoinen osa-aikatyö toimii, siitä jopa maksetaan paikoitellen Suomea paremmin. Miten mekin tekisimme sen? Otimme selvää.
Työttömiä olisi Suomessa jopa 100 000 vähemmän, jos osa-aikatyötä lisättäisiin, väittää asiantuntija. Perheenäidit etenisivät urallaan nykyistä paremmin.
Ruotsissa vapaaehtoinen osa-aikatyö toimii, siitä jopa maksetaan paikoitellen Suomea paremmin. Miten mekin pääsisimme samaan? Otimme selvää.

Ylen työryhmä: Anne Pirskanen, Tuomo Björksten, Kirsi Teräväinen, Jyrki Hara

Julkaistu: 24. marraskuuta 2014

Keskustele aiheesta

Ruotsissa on Suomea helpompi olla töissä käyvä vanhempi. Työtä voi tehdä sen verran kuin tuntuu hyvältä ilman, että siitä kärsii liikaa taloudellisesti. Suomessa vanhemmat, useimmiten äidit, ovat lasten kanssa kotona, kunnes nämä täyttävät kolme vuotta. Sen jälkeen äidit palaavat kokoaikaisesti töihin toivoen, että entinen unelmatyö on yhä tallella. Ruotsissa työkulttuuri suosii sitä, että äidit palaavat jo aikaisemmin osa-aikaisesti töihin, ja pysyvät kenties työelämän kehityksessä paremmin mukana koko ajan.

Seuraavasta laskelmasta näkee, että osa-aikatyö kannattaa parhaimmillaan todella hyvin Ruotsissa. Esimerkkinä on käytetty kahta äitiä, Ekerössä Ruotsissa asuvaa Miia Borgia ja Helsingissä asuvaa Nora Klamia. Molemmat ovat pienten lasten äitejä ja osa-aikatyötä juuri nyt tekeviä.

Osa-aikatyötä tekevän äidin tilipussi

Miia, Ruotsi

70% työ­ajasta,
90% koko­päiväisen palkasta

Nora, Suomi

83% työ­ajasta,
83% koko­päiväisen palkasta

Ruotsissa iso osa vanhemmista tekee osa-aikatyötä sen takia, että vanhempainpäivärahoja voi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 8 vuotta.

– Lisäksi työntekijöille, jotka kuuluvat paikallisten sopimusten piiriin, työnantaja maksaa vanhempainpäivärahan ja palkan välisen eron, sanoo Kelan johtava tutkija Anita Haataja.

– Suomessa vanhempainpäiväraha loppuu, kun lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Osa-aikatyön tekemisen lisäämisen esteenä ongelmallisinta on juuri vanhempainpäiväraha. Sitä tulisi uudistaa, koska se on jäykkä ja vanhanaikainen.

Suomessa 3–6-vuotiaiden lasten vanhemmilla on oikeus lyhentää työaikaansa, mutta se näkyy selvästi palkassa. Anita Haatajan mielestä myös päivähoitoa pitäisi uudistaa, jotta osa-aikatyö olisi helpompaa.

Nora Klami, Suomi

Osa-aikatyötä tekevä helsinkiläinen Nora Klami laittaa työpaikallaan ulkoministeriössä tietokoneensa kiinni viimeistään kello 16. Sen jälkeen hän rientää usein kaupan kautta hakemaan 3,5-vuotiaita kaksosiaan päiväkodista. Klami on lasten yksinhuoltaja, joten hän sekä vie että hakee lapset hoidosta.

– Teen osa-aikatyötä siksi, että en halua lasteni hoitopäivien venyvän liian pitkiksi. Haluan myös rauhallisemman arjen, jotta elämä ei ole koko ajan kellon perässä juoksemista. Olen aikaisemmin tehnyt aika pitkää päivää ja työssäni päivät tuppaavat venymään. Nyt minulla on myös tavallaan lupa lähteä ajoissa pois, ja se on henkisesti hyvin rauhoittavaa, kertoo Klami.

Klami työskentelee ulkoministeriön kehitysviestinnässä asiantuntijana. Hän tekee 30-tuntista työviikkoa eli 82,76 prosenttia kokonaistyöajastaan. Saman prosenttiosuuden hän saa palkastaan.

Ulkoministeriössä osa-aikatyö on saatu järjestettyä hyvin, mutta kaikkialla se ei ole yhtä helppoa. Monet korkeakoulutetut kokevat, etteivät uskalla tehdä osa-aikatyötä, koska kukaan ei muuten hoitaisi hommia tai lyhyemmällä työajalla joutuisi tehdä kokoaikaiselta vaaditut työt loppuun palaen.

Ei ole tarkoitus yrittää lyhyemmässä ajassa tehdä kokoaikaisen työajan työt. Eikä ole tarkoitus, että työt siirretään muille kollegoille. Se on järjestelykysymys ja siinä esimiehellä ja organisaatiolla on todella iso rooli. Töiden jakaminen ei voi olla työntekijän vastuulla, Klami miettii.

Klami on kokenut ainakin yhden epäkohdan osa-aikatyön perhe-etuuksissa.

– Alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmat voivat saada hoitorahaa tai kotihoidontukea. Osittaista hoitorahaa voi saada, kun lapset menevät kouluun. Minä, kahden päiväkoti-ikäisen lapsen äiti, joka maksaa runsaat 400 euroa kuukaudessa päivähoitomaksuja, en saa perhe-etuuksia. Vasta sitten, kun lapset menevät ilmaiseen kouluun, saan niitä. Mielestäni tässä on selkeä epäloogisuus. Helpottaisi paljon, jos tuki myönnettäisiin myös päiväkoti-ikäisten vanhemmille, Klami sanoo.

Klamin työpöydällä on tuore päiväkotikuva kaksosista. Hän uskoo, että Suomen työllisyys paranisi, jos osa-aikatyö olisi yleisempää.

– Sen lisäksi, että tuettaisiin työntekijöitä, olisiko mahdollista, että valtio tulisi vastaan työnantajien työvoimakustannuksissa? Olen miettinyt, että voitaisiinko sitä jotenkin tukea, jos työnantajat kannustaisivat osa-aikatyöhön ja sen myötä palkkaisivat lisää työntekijöitä.

Miia Borg, Ruotsi

Ruotsissa Ekerön kunnalla HR-konsulttina työskentelevä Miia Borg pyöräilee aamuisin työpaikalleen. Hän ottaa kahvikoneesta cafe latten ja aloittaa päivän työt. Tänään hän tekee lyhyemmän päivän, kuten muutamana muunakin päivänä viikossa. Yksi arkipäivä on aina kokonaan vapaa. Kahden pienen lapsen äitinä Borg on ilmoittanut työantajalleen, että hän työskentelee vain 70-prosenttisesti.

Osa-aikatyön tekeminen ei juurikaan näy Borgin palkkapussissa. Ruotsissa saa vanhempainpäivärahaa, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta.

– Mieheni kanssa meillä on vielä vanhempainpäivärahapäiviä jäljellä, eli saan 80 prosenttia palkastani, ja työantajani maksaa 10 prosenttia, eli saan 90 prosenttia palkastani, kertoo Borg.

Lain mukaan alle kahdeksanvuotiaan lapsen vanhempi saa tehdä 75-prosenttista työaikaa. Ruotsissa näin tekeekin todella moni.

– Vanhempainpäivärahoja saa käyttää yhteensä muistaakseni 480 päivää. Sitten, kun on käyttänyt kaikki vanhempainpäivärahat, niin se alkaa näkyä enemmän rahatilanteessa taloudellisesti, Borg miettii.

Hän nauttii osa-aikaisesta työnteostaan ja tekee sitä lastensa vuoksi.

– Teen osa-aikatyötä, jotta saan enemmän yhteistä aikaa lasteni kanssa. Ja etteivät he joudu olemaan liian pitkiä päiviä tarhassa, Borg selittää.

Kun Borgin toinen lapsi aloitti päiväkodin, Borg teki vain puolet työajastaan. Nyt hän on lisännyt työaikaansa pikkuhiljaa.

Se on ilmoitusasia työnantajalle, millaista osaa työajasta haluaa tehdä. Toki se, miten työaika tehdään, täytyy sopia työantajan kanssa.

Borg ei ole tuntenut töissä painetta tai huonoa omaa tuntoa siitä, ettei ole tavoitettavissa kokopäiväisesti.

– Työkaverini ovat myös tietoisia työajastani, ettei tule sitä tunnetta, että pitäisi tehdä enemmän töitä kuin mitä työaikani on. Mielestäni se on aika tärkeätä, että työaikani on selvä kaikille, kertoo Borg ja hyppää jälleen pyöränsä selkään.

Huomenna Borgilla on vapaapäivä ja hän saa viettää lastensa kanssa aikaa ulkona valoisan aikaan. Ilman osa-aikatyötä se olisi harvinaista herkkua.

Kuten tilastosta näkyy, Hollannissa osa-aikatyö on äitien keskuudessa todella yleistä. Myös Ruotsi on selvästi Suomea edellä. Tilaston sana "työlliset" viittaa palkansaajiin, yrittäjiin tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviin.

Moni yrittäjä suhtautuu myönteisesti osa-aikatyöhön

Yle Uutiset haastatteli nettilomakkeen avulla yli 200:ta suomalaisyritystä. Kysely lähetettiin yrityksille Suomen yrittäjien ja eri maakunnissa toimivien kauppakamareiden kautta.

Niistä yrityksistä, jotka kertoivat meille näkemyksiään, lähes 60 suhtautui osa-aikatyöhön myönteisesti tai heillä oli siitä jo valmiiksi hyviä kokemuksia. Noin 20 suhtautui neutraalisti. 35 suhtautui kielteisesti. Lopuilla ei ollut hyviä tai huonoja kokemuksia tai kokemukset osa-aikatyöstä rajoittuivat kesäapulaisten palkkaamiseen liittyviin tilanteisiin.

Tässä poimintoja vastauksista.

Yrityksiä, jotka suhtautuvat myönteisesti tai varauksellisen myönteisesti osa-aikatyöhön

Toimiala (kotisiivous) on sellainen, ettei kokoaikainen työ ole juurikaan koskaan mahdollista. Tai jos kokoaikaista työtä sopimuksen mukaan tehtäisiin, työtunnit olisivat aina alle sen ja tämä tarkoittaa tappiota yritykselle. Tukijärjestelmää tulisi parantaa. Uusi Kelan osa-aikainen kotihoidontuki on huima parannus! Jollain tavalla tulisi tukea paremmin lyhyempää työtä tekevää, nyt kuilu kokotuen ja kokoaikatyön välillä on rahallisesti liian jyrkkä."

— Yhden hengen yritys, pääkaupunkiseutu

Osa-aikatyön järjestäminen on hyvin tapauskohtaista, mutta useimmiten ratkaisu löytyy kohtuullisen helposti."

— 50–249 hengen yritys, toimipisteitä eri puolilla maata

Toistaiseksi ollut varsin ongelmatonta. Heikkoutena näen osa-aikatyöntekijöille työvoimaviranomaisten sekä kassojen nurjan suhtautumisen sekä hitaan hakemusten käsittelyn. Välillä tuntuu, että työnantaja ja osa-aikainen työntekijä syyllistetään viranomaisten puolesta. Jos ei ole tarjota vakituista työtä mutta osa-aikaista silloin tällöin, miksi se pitää tehdä niin vaikeaksi?"

— 10–49 hengen yritys

Hankalaa joissakin tehtävissä. Joudutaan käyttämään sijaisia. Työntekijän sitoutuminen vähenee. Hektisissä töissä työssäoloaika kuluu tietojen päivittämiseen. Suorittavissa töissä on helpompi hypätä mukaan.

Toisaalta eläkeiän siirtyessä yhä kauemmas osa-aikaisuus lisäisi työkykyä ja jaksamista varsinkin henkisesti rasittavissa töissä. Olisi aikaa itselle pitkien työpäivien sijaan."

— 50–249 hengen yritys, toimipisteitä eri puolilla maata

Osa-aikatyön järjestäminen on hyvin tapauskohtaista, mutta useimmiten ratkaisu löytyy kohtuullisen helposti."

— 50–249 hengen yritys, toimipisteitä eri puolilla maata

Lisää vapautta palkata osa-aikaisiksi myös työttömiä. Osa pelkää tulla avustusten menettämisen pelosta."

— 2–9 hengen yritys

Koemme hankalana:

  1. Yhteisten palavereiden ja tapahtumien järjestämiseen tulee ajallisia rajoituksia.

  2. Työnjako/työn määrä

  3. Tilaresursointi

Koemme hyvänä:

  1. Työntekijän jaksaminen

  2. Mahdollisimman pitkä työura työkyvyn salliessa"

— 10–49 hengen yritys, pääkaupunkiseutu

Yrityksiä, jotka suhtautuvat kielteisesti osa-aikatyöhön

Käytännössä vaikeaa: ei ole löydettävissä ammattitaitoista työvoimaa asiantuntijatyöhön."

— 2–9 hengen yritys

Joskus toimii hyvin. Mutta esimerkiksi kaksi henkilöä jakaa yhden tehtävän vuosikausia, ja se sopii heille. Sitten toinen jää pois. Iso ongelma syntyy, kun juuri kukaan ei halua tulla pois lähtevän tilalle, koska puolipäiväisenä ei tule toimeen. Jäljellä olevan tehtävää ei voi millään muuttaa kokoaikaiseksi, ja sotku on valmis. Mieluusti en hyväksy tällä hetkellä osa-aikaisuuksia."

— 2–9 hengen yritys

Työttömät töihin

Osa-aikaisuuden lisäämisessä ei ole kyse vain äideistä ja isistä. Nordean tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan työtön maksaa yhä aivan liikaa lisätienesteistään.

Jos työtön ottaa vastaan osa-aikatyötä, hän maksaa jokaisesta 1 eurosta 66 senttiä veroa.

– Suomessa on tällä hetkellä työllisyysaste 68 prosenttia. Sen verran meillä on työllisiä suhteessa kaikkiin työikäisiin, Kangasharju sanoo.

Ruotsissa vastaava luku on 74.

– Jos me päästäisiin Ruotsin tasolle, se olisi aivan hurja parannus.

Kangasharju laskee, että työmarkkinoille tulisi näin kymmeniätuhansia tai jopa satatuhatta työntekijää lisää.

Ei tämäkään hyvä ole ihan ongelmatonta

Kelan tutkijan Anita Haatajan mukaan Suomessa mietitään, että miten vapaa-ehtoista osa-aikatyötä voitaisiin lisätä, mutta muualla Pohjoismaissa tilanne on se, että naisten mielletään usein jääneen osa-aikatyöloukkuun.

Samaan viittaa myös Nordean Aki Kangasharju.

– Saksassa on enemmän matalapalkkatöitä. Työnantajat etsivät sellaisia työntekijöitä, jotka tekevät vain osa-aikatyötä.

Erot osa-aikatyön tekemisen välillä johtuvat ainakin historiasta.

– Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ajateltiin toisen maailmansodan jälkeen, että tavallisella työntekijällä pitää olla varaan kotirouvaan. Tilanne oli hyvin erilainen Suomessa, jossa piti maksaa sotakorvauksia Neuvostoliitolle, ja kesti kauan, ennen kuin elintaso Suomessa saavutti saman tason kuin Ruotsissa, analysoi Tukholman yliopiston työmarkkinatalouden professori Marianne Sundström.

Lapsia kotona hoitaneet ruotsalaisrouvat menivät työelämään 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Sundströmin mukaan huomattavan suuri osa heistä valitsi osa-aikatyön. Suomessa huomattavasti suurempi osa perheellisistä naisista oli ollut kokopäivätöissä jo 1950-luvulta alkaen.

Historia näkyy myös tämän päivän Suomessa: osa-aikatyöhön ei ole samanlaista tilausta ja kulttuuria kuin Ruotsissa.

Keskustele aiheesta