Talvivaaran lähijärvien kalojen metallipitoisuuksia mitataan

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos jatkavat raskasmetallitutkimuksiaan vuoden 2012 kipsisakka-altaan vuodon vuoksi.

Talvivaara
Kaksi miestä sotkamolaisen Jormasjärven rannalla.
Sini Salmirinne / Yle

Ensimmäistä kertaa kalojen raskasmetallipitoisuudet mitattiin heti kipsisakka-altaan vuodon jälkeen marraskuussa 2012.

– Altaan murtumisen jälkeen akuutissa vaiheessa järviä ei voinut kalastaa heikon jään vuoksi, ja kalastukset tehtiin jokialueella. Alkuvuodesta 2013 kalastimme toisen näytteenottokierroksen, ja sitten touko-kesäkuun vaihteessa, kertoo RKTL:n tutkija Pekka K. Korhonen.

– Mitään merkittäviä muutoksia kalojen raskasmetallipitoituuksissa ei tullut ilmi, mutta oli yksittäisiä muutoksia, minkä vuoksi seurantaa on haluttu jatkaa. Näytteenottokierros on nyt käynnissä.

Kalanäytteistä tutkitaan raskasmetalleja kuten arseeni, elohopea, kromi, lyijy, nikkeli ja uraani. Erityisesti kaloista tutkitaan kadmiumin pitoisuusmuutokset.

– Aikaisemmilla kierroksilla Kolmisopessa ja Jormasjärvessä etenkin särkikaloissa oli kohonneita kadmiumpitoisuuksia. Esimerkiksi elohopeaa löytyy aika ajoin kohtalaisina pitoisuuksina luonnonvesien kaloista, mutta haluamme selvittää, kuinka raskasmetallit kertyvät kaloihin ajan kanssa, Korhonen kertoo.

– Taustalla on myös ihmisten huoli kalojen kunnosta. Kolmisopella ei juuri kalasteta, mutta Jormasjärvi on hyvin kalastettua aluetta.

Kalastuksia toteutetaan Oulujoen vesistöalueella myös Kalliojärvellä sekä Vuoksen vesistöalueella Kivijärvellä ja Laakajärvellä. Vertailujärvinä Eviran ja RKTL:n mittauksissa ovat edelleen Vuoksen alueella Ukonjärvi ja Oulujoen vesistöalueella Teerijärvi, Kiantajärvi ja Kivesjärvi.

Ajankohta haastava kalastamiseen

Parhaillaan käynnissä olevalla näytteenottokierroksella on tavoitteena kalastaa tärkeimmistä talouskalalajeista 6–10 kalaa, jotka painavat vähintään 50 grammaa.

Kalalajeista pyritään näytteiksi saamaan haukea, ahventa, särkeä, madetta, kuhaa ja siikaa.

Pekka K. Korhonen

– Ajankohta on haasteellinen kalastamiselle, koska jää on ohut. Järvellä voidaan mennä vain tietyille alueille jalkaisin liikkuen. Aiemmalla näytteenottokierroksella esimerkiksi Jormasjärvestä kalastettujen näytekalojen pitoisuusmittauksissa ei ollut eroja olipa kala itä- tai pohjoispäästä järveä, RKTL:n tutkija Pekka K. Korhonen kertoo.

– Kalalajeista pyritään näytteiksi saamaan haukea, ahventa, särkeä, madetta, kuhaa ja siikaa.

Korhonen arvelee, että käynnissä olevan näytteenottokierroksen analyysit valmistuvat ennen ensi kesää.

– Voi olla, että Evira julkaisee ne analyysit ennen avovesikautta, mutta koottu raportti raskasmetallipitoisuuksista ja niiden muutoksista Kolmisopen ja Jormasjärven kaloissa julkaistaan vuoden 2015 loppupuolella.

Lisäys 20.11.2014 klo 11.26: Lisätty Kolmisopen ja Jormasjärven lisäksi näytteenoton piiriin kuuluvat järvet.