Helsinki haluaa laajentaa kantakaupunkia moottoriteiden varsille

Helsingin uusi yleiskaavaluonnos tähtää siihen, että kantakaupunki laajenee. Tarkastelussa ovat kaikki sisääntuloväylät, joiden varsille kantakaupunkia halutaan rakentaa. Samalla pokittaisliikenne paranee.

Kotimaa
Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.
Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Uuden yleiskaavaluonnoksen mukaan Helsinki jatkaa kehitystään tiiviin, raiteiden varsille rakennetun kaupungin suuntaan.

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, joka ohjaa kaupungin yhdyskuntarakenteen kehitystä. Suunnittelualueena on koko Helsinki lukuun ottamatta Östersundomin aluetta.

Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaava-arkkitehdin Marja Piimiehen mukaan kaavaluonnos takaa hyvät puitteet kaupunkiasumiselle ja yrittämiselle.

– Tarjotaan kaavavarantoa niin paljon, että saadaan riittävästi kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tämä vaikuttaa elinkeinoelämään, että saadaan työvoimaa läheltä, niin töihin ei jouduta tulemaan pitkien matkojen takaa.

Kantakaupunki laajenee

Kantakaupunkiasuminen kiinnostaa taas ihmisiä. Sen vuoksi kantakaupunkia halutaan laajentaa säteittäin moottoriteiden ja muiden sisääntuloväylien varsille.

– Siellä on paljon hukkatilaa. Ne ovat arpia kaupunkirakenteessa ja erottavat kokonaisia kaupunginosia toisistaan estäen poikittaista liikkumista. Eli me kuroisimme yhteen näitä sektoreita. Kaikki sisääntuloväylät ovat tässä käsittelyssä. Tarkoituksena on luoda sinne uusia kaupunginosia Kehä ykkösen, Vihdin tien ja Itäväylän varsille.

Sisääntuloväylistä kaavaillaan kaupunkibulevardeja, joista on ratayhteys kaupunkiin.

Palvelut ykkösasemassa

Poikittaisliikkumista helpotetaan pikaraitioteillä eli Jokeri ykkösellä ja kakkosella. Hyvillä kulkuyhteyksillä palvelujen saatavuus taataan kaikille.

– Esikaupunkeja tiivistetään, että palvelut voidaan turvata kaikilla alueilla. Joukkoliikenneverkon käyttämisen pitää olla kaikille mahdollista. Hyvät jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet, viheralueet ja harrastusmahdollisuudet kuuluvat kaikille.

Palvelujen saatavuus on kaavassa ykkösasemassa. Yrityksille halutaan tarjota toimitilaa joukkoliikenneyhteyksien varsilta.

Kasvava kaupunki halutaan pitää turvallisena

– Että lähikeskustoissakin löytyisivät kaikki arjen palvelut ja isommissa keskustoissa voitaisiin asioida julkisella, mielellään raideliikenteellä.

Monipuolisesta kaupunkirakenteesta huolehditaan kehittämällä kaupunkia tasapuolisesti. Kun alueellinen eriytyminen estetään, ympäristö säilyy turvallisena.

Helsingissä on vuonna 2050 arviolta 860 000 asukasta ja 560 000 työpaikkaa kaupunkisuunnitteluviraston mukaan.

Yleiskaavan visio yltää vuoteen 2050 saakka. Helsingin kaupunginvaltuusto tekee yleiskaavasta päätöksen vuonna 2016.