Aloite sukupuolineutraalista avioliittolaista jakaa poliitikot liberaaleihin ja konservatiiveihin – "Keskustelu tunteikasta ja latautunutta"

Erikoistutkija Erkka Railo arvioi, että osa kansanedustajista ei halua äänestää sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta, koska se voi ärsyttää äänestäjiä. Puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio puolestaan näkee, että keskustelun taustalla kumpuavat kysymykset tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Kotimaa
Sukupuolineutraalia avioliittolakia ajavan Tahdon 2013 -kampanjan  rintamerkkejä.
Sukupuolineutraalia avioliittolakia ajavan Tahdon 2013 -kampanjan rintamerkkejä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuskeskuksen erikoistutkijan Erkka Railon mukaan sukupuolineutraalia avioliittoa koskevan lakialoitteen käsittelyssä on tullut selvästi esille kansanedustajien arvojen jakautuminen konservatiiveihin ja liberaaleihin. Hän arvioi, että kansanedustajat ovat näkemyksissään konservatiivisempia kuin esimerkiksi mielipidemittauksiin osallistuneet kansalaiset.

Railon mukaan suuri osa edustajista ei välttämättä näe kysymystä sukupuolineutraalista avioliitosta ensiarvoisen tärkeänä.

– Osa kansanedustajista ehkä ajattelee, että äänestämällä puolesta he ottavat riskin, että ärsyttävät omia äänestäjiään, pohtii Railo.

Railon mukaan suomalaispoliitikot ovat esittäneet asiassa selkeästi mielipiteitä puolesta ja vastaan. Hän pitää kansanedustajien julkista keskustelua asiasta hyvätasoisena. Hän sanoo, että kuten missä tahansa muussa lakialoitteessa, toiset kansanedustajat kokevat aiheen läheisemmäksi kuin toiset, ja osa edustajista miettii kantaansa pitempään.

– Tämän asian käsittelyssä ei ole sinänsä ollut mitään erikoista. Asiassa on selkeästi puoltajat ja vastustajat. Vastustajat korostavat uskontoa ja luonnollisuutta, kun taas puoltajat tuovat esiin tasa-arvon, ihmisten välisen rakkauden ja Suomen kansainvälisen aseman korostamalla kuulumistamme länsimaihin, Railo sanoo.

Puoluekoalitiot eivät nouse esiin kansalaisaloitteessa

Sukupuolineutraalin avioliiton sallimista koskeva lakialoite tuotiin eduskunnan käsiteltäväksi kansalaisaloitteena. Railon mukaan kansalaisaloitteen käsittelyssä puoluekoalitiot eivät nouse esille samalla tavalla kuin muissa aloitteissa.

– Tavallisesti hallitus puskee lait läpi. Nyt kuitenkin kokoomus on asiassa hajanainen, eli aloitteella ei ole yhtä dynaamista voimaa takanaan kuten yleensä, Railo huomauttaa.

Eduskunnan lakivaliokunta otti yhden äänen enemmistöllä kielteisen kannan sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Valiokunta äänesti avioliittolain nykyisellään säilyttämisen puolesta viime viikolla äänin 9-8.

Eduskunta äänestää lakivaliokunnan mietinnöstä perjantaina. Eduskunta voi lakivaliokunnan mietinnöstä riippumatta äänestää myös kansalaisaloitteen puolesta. Railon mukaan epävarmojen äänien määrä on suuri ja siksi on vaikea etukäteen arvioida, miten äänestyksessä lopulta käy.

Suurin osa eduskuntaryhmistä on antanut kansanedustajilleen luvan äänestää asiassa omantuntonsa mukaisesti. Perussuomalaisissa on linjattu, että edustajat äänestävät asiassa vaaliohjelman linjausten pohjalta. Perussuomalaisten vaaliohjelmaan on kirjattu, ettei puolue kannata sukupuolineutraalia avioliittolakia.

Railon mukaan äänestykset, joissa ei noudateta ryhmäkuria, ovat poikkeuksellisia. Hän sanoo, että muun muassa ydinvoima-asioissa on tyypillisesti äänestetty omantunnon mukaan.

– Soinille tämä on henkilökohtaisesti tärkeä asia ja puolueessa on ehkä ajateltu, että tämä on asia, jossa perussuomalaisten kannattaa asemoida itsensä ensi vaaleja ajatellen, Railo sanoo.

Poliitikot tavallista tunteikkaampia

Puhetaidon ja retoriikan kouluttajan Antti Mustakallion mukaan poliitikot ovat olleet sukupuolineutraalia avioliittoa koskevassa keskustelussa huomattavasti tunteikkaampia kuin muita lakialoitteita käsiteltäessä. Hän on seurannut aiheesta käytyä julkista keskustelua etenkin retoriikan näkökulmasta.

– Esimerkiksi oma pettymys on tuotu selvästi esille. Keskustelu on ollut henkilökohtaista ja latautunutta, hän sanoo.

Hänen mukaansa kannattajat ovat nostaneet esille myönteisiä puolia tai korostavat lain historiallista merkitystä ja sitä, kuinka kansanedustaja voi olla asiassa joko rohkea uudistaja tai jarruttaja.

– Vastustajien retoriikassa vedotaan tunteisiin samalla tavoin, mutta korostetaan perinteisen avioliiton olemusta kulttuurin yhtenä peruspilarina, Mustakallio arvioi.

Mustakallion mukaan lakia kannattavat poliitikot ovat saaneet julkisessa keskustelussa retorisia voittoja. Hänen mukaansa sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat ovat vedonneet tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja rakkauteen.

– Silloin lakia on vaikeampi vastustaa, koska vastustaja näyttää asettuvan rakkautta vastaan, ja kukapa niin haluaisi tehdä, selvittää Mustakallio.

Hänen mukaansa taas vastustajien argumentointi on ollut monipolvisempaa, koska he joutuvat selittämään kannattajilleen, että eivät vastusta rakkautta ja tasa-arvoa, vaikka vastustavatkin lakialoitetta.

Mustakallion mukaan keskustelun taustalla nousevat esiin ihmisyyden perimmäiset arvot, kuten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Esille nousee myös avioliiton symbolinen arvo ja sen tulkinta. Hänen mukaansa myös pelko isän roolin heikkenemisestä on noussut esiin.

– Lain läpimeno merkitsisi sitä vastustavien mielestä avioliiton määrittelyn peruuttamatonta muutosta. Lakia kannattavat katsoisivat sen osoittavan, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia.