1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Elinluovuttajia on edelleen liian vähän

Vuonna 2010 voimaan tullut lakimuutos ei ole odotuksista huolimatta helpottanut elinluovutuksen jonoja. Vuodessa tehdään vajaa 300 elinsiirtoa, mutta jonossa on noin 400 ihmistä.

Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Suomessa on tehty elinsiirtoja vuodesta 1964 lähtien. Nykyään vuositasolla tehdään 250–300 elinsiirtoa. Suurin osa näistä on munuaisen siirtoja. Toiseksi eniten Suomessa tehdään maksan siirtoja, sen jälkeen tulee sydän- ja keuhkosiirrot.

Vuonna 2010 voimaan tulleen lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos hän ei ole sitä eläessään kieltänyt. Lain tarkoituksena oli helpottaa siirrännäisten löytymistä, mutta näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

– Valitettavasti elimien määrä ei ole vielä lisääntynyt. Jatkuvasti on pulaa sopivista siirteistä elinluovutuksiin, sanoo viestintäpäällikkö Petri Inomaa Munuais- ja maksaliitosta.

Inomaan mukaan tilanne ei johdu kieltäytymisistä. Hän sanoo, että sairaaloissa pyritään nyt parantamaan elinluovuttajien tunnistamista henkilökunnan koulutuksella.

Elinluovutuskortti on edelleen käytössä

Jo ennen lakimuutosta Suomessa oli käytössä elinluovutuskortti. Sillä voi ilmaista suostumuksensa elinluovutukseen. Kortilla on käyttöä edelleen, sillä sen avulla asianomaisen tahtotila tulee muidenkin tietoon.

– Kortti helpottaa tilannetta, jos esimerkiksi omaisilla ei ole muuta tietoa asiasta, inomaa sanoo.

Kieltokin kannattaa kirjata paperille

Jokaisella ihmisellä on edelleen myös oikeus kieltää elinten luovutus. Jos omia elimiä ei halua luovuttaa, kannattaa tuo tahto kuitenkin kirjata ylös. Asiasta kannattaa myös keskustella omaisten kanssa, sillä heiltä tuota asiaa saatetaan jossain vaiheessa kysyä.

– Kannattaa keskustella kotona, olipa tahto myönteinen tai kielteinen, Inomaa sanoo.

Inomaan mukaan suunnitelmissa on se, että henkilön mielipide elinluovutukseen voidaan tulevaisuudessa kirjata myös potilastietoihin eli Kanta.fi -terveysarkistoon.