1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tiede ja laki kohtaavat susikäräjillä: "Perhon salakaatojutun ratkaisu vaatii biologian huipputuntemusta"

Tuomari ja lautamiehet joutuvat tuomiossaan nojautumaan muun muassa vaikeasti avautuviin DNA-analyyseihin. Oikeudessa todistavien asiantuntijoiden on puolestaan kyettävä selittämän vaikeaselkoisia asioita maallikoille. Oikeus joutuu päättämään, olivatko Perhossa ammutut kolme eläintä susia vai koirasusia.

Kuva: Yle

Kokkolalainen biologi Terho Taarna seurasi viime viikolla herkeämättä Perhon salakaatoa käsittelevää oikeudenkäyntiä. Puolustuksen keskeinen väite on, että ammutut eläimet eivät olleet susia vaan hybridejä eli risteymiä. Oikeus joutuukin ottamaan nyt kantaa lajinmääritykseen. Tämä harvinainen asetelma toikin Taarnan yleisölehterille.

– Monissa eliöryhmissä ei ole  biologienkaan mielestä yksiselitteistä ja selkeää lajimääritelmää ja nyt sitä ratkotaan oikeussalissa. On mielenkiintoista nähdä mihin ratkaisuun juristit ja maallikkotuomarit päätyvät.

Terho Taarna opettaa lukiolaisille biologian kursseilla perusasioita perinnöllisyydestä ja DNA-rakenteesta, samoja aiheita on oikeudessa nyt käsitelty yksityiskohtaisesti.

– Jotkut lukiolaiset manailevat, että kyseessä on vaikein pakollinen kurssi, mutta nyt oikeudessa käsitellyt asiat vaativat mielestäni vieläkin korkeampaa tietoa, sellaista tulee vastaan yliopistoissa. Nämä oikeudessa käsitellyt tutkimusmenetelmät eivät ole varmaan kaikille biologeillekaan tuttuja, se riippuu erikoistumisalasta.

Geenitutkimuksessa oman haasteensa tuo tietojen päivittäminen. Vuosituhannen vaihteen menetelmistä monet kun alkavat olla Taarnan mukaan jo esihistoriallisia, niin nopeasti DNA-tutkimus on edennyt viime vuosina, kuten oikeudessa on monen todistajan suusta kuultu.

Tietynlaisia väärinkäsityksiä on tietenkin tapahtunut puolin ja toisin. Pari kertaa olen huomannut, että kukaan salissa ei ole tiennyt, mistä todistaja puhuu.

Terho Taarna, biologi

Aiheen käsittely on luonnollisesti vaikeaa myös juristeille, syyttäjälle ja puolustusasianajajille.

– Tietynlaisia väärinkäsityksiä on tietenkin tapahtunut puolin ja toisin. Pari kertaa olen huomannut, että kukaan salissa ei ole tiennyt, mistä todistaja puhuu. Kokonaisuutena he ovat selvinneet kohtuullisesti, tavallisen kansalaisen ymmärryksen mukaan on menty.

Tiedemiehen on osattava puhua maallikolle

Meneillään olevassa oikeudenkäynnissä on koettu useita hetkiä kun juristit ovat haastaneet tiedemiesten näkemyksiä. Professoreilla on toisinaan ollut vaikeuksia selittää monimutkaisia, tieteellisiä asioita maallikoille.

– Kaikki todistajat eivät osaa puhua yhtä hyvin kansankielellä kuin toiset. Toisaalta juristit eivät ole myöskään aina ehkä osanneet kysyä oikeita kysymyksiä oikeissa kohdissa.

Tuomareiden ja lautamiesten vaikeana tehtävänä on tulkita asiantuntijoita oikein, rikosoikeudenkäynneissä tuomion edellytyksenä on, että syyllisyydestä ei saa jäädä järkevää epäilystä.

– Ainakin itse kiittelen onneani, että en itse ole tässä päättäjän asemassa.

Perhossa kaadettujen eläinten lajinmäärittely oikeusistuimessa osoittaa Taarnan mukaan sen, että lainsäätäjillä ja tiedeyhteisöllä riittää tekemistä.

– Lainsäädännössä voisi olla tarkempia määritelmiä ja tiedekin kehittyy. Jos samoja testejä tehtäisiin 15 vuoden kuluttua, niin varmasti päästäisiin luotettavampiin tuloksiin. DNA-tutkimus on kuitenkin mennyt tällä vuosituhannella huimaa vauhtia eteenpäin, useiden lajien koko genomi tunnetaan jo, ja tiedetään paremmin geenien vaikutuksesta, pohtii Taarna.